Lauri Ihalaisen puhe

Ajankohtaista 04:44

Työllisyystilanne on huolestuttava

”Lisääntyneet yt-neuvottelut ja irtisanomisuutiset ovat huolestuttavia. Yritysten kynnys irtisanoa on alhaisempi kuin vuosina 2008–2009 finanssikriisin aikana. Tuolloin lomautettuja oli yli 90 000, nyt noin 38 000. Nyt pitäisi yrityksillä olla malttia ja uskoa tulevaisuuteen, ja lomautus- ja koulutusmahdollisuuksia tulisi käyttää enemmän irtisanomisten sijasta. Palkansaajat eivät voi ymmärtää, että voittoakin tekevät yritykset irtisanovat tuloksentekijänsä.

Koska työelämän rakennemuutos on jatkossakin suhdannetilanteesta riippumatta jatkuvaa, on perusteltua ottaa kolmikantatyön kohteeksi, miten vahvistamme työntekijöiden turvaa irtisanomistilanteissa sekä kehitämme nykyistä muutosturvamallia ennakoivammaksi ja toimivammaksi. Meidän on ehdottomasti kyettävä nopeuttamaan turvallista siirtymistä työstä ja ammatista toiseen. Nyt keskimääräiset työttömyysjaksot ovat noin 40 viikkoa ja nuorilla noin 10 viikkoa.

Yritysten yhteiskuntavastuuta henkilöstöstään on vahvistettava irtisanomistilanteessa myös uuden koulutuksen, työn tai yrittäjyyden löytämisessä. Suomi ei voi valua Euroopan takapajulaksi palkansaajien työsuhde- ja muutosturvassa.”

Kanneoikeus kolmikantapöytään

Euroopan komissio on antanut esityksen rajat ylittävän kanneoikeuden aikaan saamiseksi. Esitys on mielestäni tärkeä ja tervetullut.

Pidän perusteltuna, että myös Suomessa nostetaan kolmikantaneuvottelupöytään kanneoikeus koskien erityisesti alipalkkaustilanteita, työehtosopimusten räikeimpiä rikkomuksia sekä ulkomailta tulleiden työntekijöiden työehtojen tasavertaisuuden varmistamista.

Pätkätyöntekijöiden asemaa parannettava

”Työelämän luonne on viime vuosikymmeninä ollut murroksessa. Pitkistä, jopa työuran mittaisista työsuhteista on siirrytty kohti pätkätyösuhteita ja muita muuttuneita työn tekemisen tapoja, esimerkiksi vuokratyöhön. Osittain kysymys on ollut normaalista työelämän rakennemuutoksesta ja ihmisten arvomaailman muutoksesta. Osittain kysymys on kuitenkin ollut myös siitä, että järjestelmämme on rakennettu pysyvien työsuhteiden varaan, eikä se ole kaikilta osin tunnistanut tapahtunutta työn luonteen muuttumista. Tässä sekä valtiovallalla että työmarkkinajärjestöillä on vastuu ja velvollisuus luoda menetelmät, joilla kaikista työntekijäryhmistä pidetään tasavertaisesti huolta työsuhteen kestosta riippumatta.

Työelämän pätkittymisen lisäksi epävarmuutta työmarkkinoille ovat luoneet niin sanotut nollatyösopimukset ja pakkoyrittäjyys. Työntekijän oman elämän hallinnalta murenee pohja pois, jos töihin kutsutaan tarvittaessa ja irtisanomissuojaa ei käytännössä ole. Kehityskulku vavisuttaa koko hyvinvointiyhteiskunnan perusrakenteita, sillä esimerkiksi perheen perustaminen ja oman asunnon hankinta käyvät mahdottomiksi toimeentulon ollessa jatkuvassa epävarmuudessa. Näihin kysymyksiin on saatava kestävä ratkaisu kolmikantaisesti vielä tämän hallituskauden aikana. Tavoitteeni on kutsua työmarkkinajärjestöt yhteiseen neuvottelupöytään etsimään keinoja, joilla pätkätyöntekijöiden lainsäädännöllistä ja sopimusperusteista asemaa voitaisiin parantaa.”

Työmarkkinaratkaisulla turvattava kasvu ja työllisyys

”Todennäköisyys sille, että syksyä kohti valmistaudutaan liittotasoisiin sopimusneuvotteluihin ilman keskusjärjestöjen raamitusta, on ilmeinen. Mikäli työmarkkinajärjestöillä on haluja palata yhteiseen pöytään ja jatkaa siitä mihin kehysriihen aikoihin jäätiin, oikea hetki siihen olisi hallituksen budjettiriihen tienoilla. Riippumatta siitä, onko työehtosopimusten muoto syksyllä liittokohtainen tai keskusjärjestöjen koordinoima, toivon, että neuvottelupöydissä pidettäisiin mielessä se, että Suomen suurin ongelma on työttömyys ja se jakaa tuloja kaikista eniten. Tavoitteena tulee olla kasvua ja työllisyyttä tukeva ratkaisu, joka toisaalta turvaa palkkojen ostovoiman, toisaalta tuo yritysten talouteen ennakoitavuutta riittävän pitkällä aikajänteellä.”

Työntekijöiden koulutusmahdollisuudet työelämässä paranevat

”Tänä keväänä työmarkkinajärjestöt ovat osoittaneet sopimiskykyään pääsemällä ratkaisuun raamisopimukseen liittyvästä osaamisen kehittämisen toimintamallista. Sopimuksen pohjalta annetaan eduskunnalle tarvittavat lakiesitykset. Uudistuksen tavoitteena on nostaa työntekijöiden osaamisen tasoa vastaamaan työelämän muuttuvia vaatimuksia. Uuden toimintamallin avulla ylläpidetään ammatillista osaamista, kehitetään sitä vastaamaan työn ja tehtävien vaatimuksia ja ennakoidaan muuttuvia osaamistarpeita. Yt-lain mukaiseen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tulee mukaan myös ikääntyneiden työntekijöiden sekä työkyvyttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkykyisyyden ylläpitoon liittyvät periaatteet sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden säilyttäminen. Lain tavoitteena on ohjata osaamisen kehittämistoimia myös sellaisille työntekijäryhmille, jotka ovat jääneet vähemmälle koulutukselle. Osaamisen kehittäminen lähtee jokaisen työpaikan tarpeista lähtien. Malli sisältää myös merkittävän verokannusteen koulutusta järjestävälle työnantajalle.”

Hallitusyhteistyö toimii

”Hallituksen kehysriihiratkaisut reilu kuukausi sitten tehtiin tilanteessa, jossa kansainvälisen talouden epävarmuus ja ontuva talouskehitys jatkuvat. Hallituksen päätösten taustalla on huoli siitä, pärjääkö Suomi kansainvälisessä kilpailussa, ja kuinka voimme tuon kilpailukyvyn varmistaa myös jatkossa. Suomen haasteet kansainvälisessä kilpailuasetelmassa liittyvät sekä suhdanteiden vaihteluun että pidempikestoisiin rakennemuutoksiin.

Työväenliike on ollut hallituksessa työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta toimija, mikä näkyi myös kevään kehysriihessä. Haastavassa taloudellisessa tilanteessa päästiin ratkaisuun, jossa päätöksiä ei tehty heikompiosaisten kustannuksella. Päinvastoin: arvonlisäveroa ei nostettu eikä sosiaaliturvaa leikattu, mutta pienituloisia työssäkäyviä tuettiin työtulovähennyksellä.

Päätöksenteko kuuden puolueen kesken on välillä haasteellista, mutta todellisuudessa muita uskottavia ja vastuunkantoon kykeneviä hallitusvaihtoehtoja ei nyt ole olemassa. Hallitusta yhdistävä suuri asia on Suomen kasvun, viennin ja työllisyyden tukeminen sekä hyvinvointiyhteiskunnan vahvistaminen.”

Lisätietoja: työministerin erityisavustaja Erkki Papunen, 050 3122 332