Mäkisalo-Ropponen: Yhdessä tekeminen kunniaan!

Ajankohtaista, Yleinen 09:52

Merja Mäkisalo-Ropponen

Suomen itsenäisyyden 100-vuotis juhlavuoden teemana on Yhdessä, Tillsammans. Teema on hyvä, mutta samalla erittäin vaativa.

Yhdessä tekeminen on usein vaikeampaa kuin yksin tekeminen. Esimerkiksi monissa työyhteisöissä vallitsee edelleen yksin työskentelyn tai näennäisen yhteistyön kulttuuri.Yksin työskennellen tai näennäistä yhteistyötä tehden työyhteisössä ei saada käyttöön kaikkia siellä olevia mahdollisuuksia. Yhdessä tekeminen lisää myös työhyvinvointia, jolla on tutkimusten mukaan myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi työn tuottavuuteen.

Olemme ihmisinä hyvin erilaisia ja joillakin meistä on jo synnynnäiset valmiudet ja tahtotila yhdessä tekemiseen. Joidenkin persoonallisuuteen sopisi paremmin yksin puurtaminen. Kysymys ei ole arvoasetelmasta tai siitä, että toinen on hyvä tapa ja toinen on huono tapa. Kysymys on siitä, että nämä asiat on saatava riittävään tasapainoon työyhteisössä. Tarvitsemme itsenäistä työotetta ja itseohjautuvuutta, mutta yhä enenevässä määrin tarvitsemme myös yhteistä näkemystä, yhteisiä tavoitteita ja yhdessä oppimista. Yhdessä tekemisen taitoja voi kehittää ja siksi esimerkiksi kaikkeen ammatilliseen koulutukseen eri tasoilla tulisi sisällyttää entistä enemmän näiden taitojen opiskelua. Opettajakoulutuksessa tulisi antaa riittävät valmiudet todelliseen yhdessä tekemiseen, sillä jos opettaja ei hallitse näitä taitoja, on oppilaiden niitä vaikea oppia.

Yhdessä tekemisen edellytyksiä työyhteisössä ovat seuraavat:

Perustehtävästä keskustellaan säännöllisesti: Ketä varten olemme? Miten se näkyy toiminnassa?
Jokaisen työyhteisön jäsenen tulee ymmärtää yhdessä tekemisen ja yhdessä oppimisen merkitys.
Yhdessä tekemisen taitoja opiskellaan ja harjoitellaan tietoisesti. Johtajat ovat opiskelemassa ja harjoittelemassa yhdessä työntekijöiden kanssa.

Yhdessä tekemistä ei normiteta liiaksi, vaikka tietyt pelisäännöt siihen tehdäänkin. Yhdessä tekeminen on parhaimmillaan joustavaa ja luovaa toimintaa.

Yhdessä tekemisen avulla osallisuuteen

Yhdessä tekeminen yhteiskunnallisena ilmiönä auttaa kansalaisia aitoon osallisuuteen. Aito osallisuus edellyttää uudenlaisia kohtaamisen areenoita, joissa eri toimijat ja eri sukupolvet kohtaavat toisensa ja oppivat toinen toisiltaan. Yhdessä tekemisen kautta voidaan löytää jo olemassa olevat mahdollisuudet ja kehittää uusia. Jos pystymme irrottautumaan turhista raja-aidoista ja tekemään aidosti työtä yhdessä yhteiskuntamme eteen ja pitämään huolta siitä, että ihmiset eivät syrjäydy yhteiskunnasta, tulemme selviytymään myös tulevaisuuden haasteista.Yhteiskunnassamme vallitsee edelleen korostuneen individualistinen ajattelu. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana individualismiin luottaminen ja yhteisöllisyyden vähättely ovat johtaneet entistä suurempaan yhteiskunnan eriarvoistumiseen.

Sananlasku ”Itse olet oman onnesi seppä” on otettu liiankin todesta. Jos et pärjää markkinoilla ja epäonnistut, vika on itsessäsi. Suomalaisen yhteiskunnan voima on aina ollut tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, joihin kuuluu myös heikoimmassa asemassa olevien auttaminen ja tukeminen. Nyt on aika palata perusarvoihimme joka tasolla. Yhteisöllisyys tarkoittaa muun muassa sitä, että välitämme toisistamme.

Välittäminen ei ole vain oman perheen ja muiden läheisten ihmisten välinen tunne. Välittäminen on universaalinen, ihmisyyteen kuuluva asia. Välittäminen ei tarkoita ”hyväntekeväisyys yhteiskuntaan” siirtymistä, jossa rikkaat antavat almuja köyhille. Välittäminen on sitä, että yhteiskunnassa on oikeudenmukainen tulonjako ja yhteiskunnan suojaverkot pidetään riittävän vahvoina. Välittävässä yhteiskunnassa pidetään kaikki mukana, eikä ketään jätetä yksin. Yhteiskuntamme tarvitsee nyt muutosta: meidän on päästävä yksilökeskeisyydestä kohti välittävää yhteisöllisyyttä. Yhteiskuntamme tarvitsee jokaista kansalaista. Jokainen meistä tarvitsee toisia ihmisiä.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kansanedustaja

Kirjoitus on ilmestynyt myös  Savon Sanomien blogissa 16.1.2017.