Merja kuulumiset isolta mäeltä

Ajankohtaista, Yleinen 19:59

Merja Mäkisalo-Ropponen

Ensi vuoden talousarvio ei lupaa hyvää köyhille!

Talous on kasvanut ja se on hyvä asia. Ongelmana on kuitenkin se, että yhteisen kakun jakaminen tapahtuu entistä epätasa-arvoisemmin. Niiltä, joilla on vähän, otetaan eniten ja niille, joilla on paljon, annetaan lisää. Tämä epäoikeudenmukainen kakun jakaminen on ollut tyypillistä tälle hallitukselle koko sen toiminnan ajan. Ensi vuoden talousarvio ei ole poikkeus. Tämän voimme lukea eduskunnan tietopalvelun tekemistä selvityksistä, mutta myös valtiovarainministeriön omista laskelmista. Väestön alimpien tuloryhmien käytettävissä olevat tulot vähenevät ja ylimpien kasvavat.

Viime hallituskaudella köyhyys ja eriarvoisuus vähenivät. Nyt myönteinen kehitys on kääntynyt päinvastaiseen suuntaan. Pääministeri Sipiläkin on myöntänyt tämän. Siitä huolimatta hallitus tekee tietoisesti talousarvion, joka entisestään lisää tätä kielteistä kehitystä. Tulo- ja terveyserot kasvavat. Joidenkin palkka leikkautuu muun muassa lomarahojen muodossa ja joillekin maksetaan yhä hurjempia bonuksia ja lisäeläkkeitä. Jotkut joutuvat valitsemaan jopa ruuan ja lääkkeiden välillä. Yhä useampi suomalainen hakee ruokaa leipäjonoista. Joillekin jo ennestään hyvätuloisille jaetaan uusi verohelpotuksia. Tästä kaikesta voimme hyvin nähdä hallituksen arvot ja kenen etuja se ajaa.

Me demarit olemme sitä mieltä, että kasvu kuuluu kaikille ja siksi esimerkiksi verotuksen lapsivähennyksestä luopuminen huono päätös. On vaikea käsittää, miksi ensi vuoden talousarviossa hallitus haluaa kiristää juuri pieni- ja keskituloisten lapsiperheiden verotusta. Talousarviossa olevat lisäykset koulutukseen, etuuksiin ja sosiaaliturvaan ovat murto-osa aiemmista leikkauksista. Hallitus hehkuttaa esimerkiksi takuueläkkeen korotuksella, mutta indeksileikkausten, sosiaalietuuksien heikentämisen ja erilaisten maksukorotusten johdosta pienituloisten eläkeläisten tilanne ei parane – päinvastoin. Eläkeläisköyhyyden vähentäminen on sosialidemokraattien keskeisiä tavoitteita.

Kestävän kehityksen hienot tavoitteet eivät talousarviossa toteudu!

Pari viikkoa sitten käsiteltiin eduskunnassa kestävää kehitystä ja sen yhteydessä tulevaisuuspolitiikkaa. Hallituksen päätökset ovat tästäkin näkökulmasta huolestuttavia. Kestävään kehitykseen kuuluu kyky ajatella pidemmällä aikavälillä. Tärkeimpiä työkaluja tulevaisuustyössä on järkevien tulevaisuusinvestointien tekeminen ja vaihtoehtoiskustannusten laskeminen. Hallitukselta ovat jääneet molemmat tekemättä. Tärkeimpiä tulevaisuuden investointeja on lapsiin ja nuoriin panostaminen. Laadukas varhaiskasvatus on paras tulevaisuusinvestointi, siksi subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja ryhmäkokojen pienentäminen olisivat tärkeitä tulevaisuustekoja.

Toinen tulevaisuuden menestyksen kannalta tärkeä asia olisi oppivelvollisuuden tai oppioikeuden pidentäminen. Ongelmahan ei ole se, etteikö nuori peruskoulun jälkeen pääsisi jatkamaan opiskelua. Ongelma on se, että liian moni keskeyttää opinnot muun muassa oppimateriaalin kalleuden takia. Vaihtoehtoiskustannusten laskeminen tarkoittaisi sitä, että oppivelvollisuuden pidentämisen kustannuksia verrattaisiin esimerkiksi opintojensa keskeyttäneiden ja siitä syystä syrjäytyneiden nuorten aiheuttamiin kustannuksiin ja siihen, mitä yhteiskunnalle tulee maksamaan, jos nuori ei saa ammatillista tutkintoa eikä sen takia työllisty. Uskoisin oppivelvollisuuden pidentämisen olevan kustannusvaikuttava toimenpide koko yhteiskunnan kannalta. Toivoisin, että hallitus osaisi laskea päätöstensä vaihtoehtoiskustannukset ja tehdä vaikutusten arvioinnit nykyistä paremmin.

Myös nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) lopettaminen on järjetön päätös. Se jättää kymmenet tuhannet ilman ammatillista koulutusta olevat ja kipeästi tukea tarvitsevat nuoret aikuiset heitteille. Nuorten aikuisten osaamisohjelma on toiminut hyvin juuri sen takia, että siinä on voitu huomioida juuri tämän ryhmän erityistarpeet.

Merja Mäkisalo-Ropponen