Merja Mäkisalo-Ropponen: Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntien vastuulle!

Ajankohtaista, Yleinen 11:20

Merja Mäkisalo-Ropponen

 

Väestön terveydentila on 2000-luvulla kohentunut, mutta sosiaaliryhmien, siviilisäätyjen ja sukupuolten väliset erot ovat pysyneet suurina tai jopa kasvaneet. Varakkaiden ja köyhien miesten eliniässä on yli 12 vuoden ja naisten lähes 7 vuoden erot. Erot ovat parissa kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistuneet. Tulotaso, koulutus sekä ammattiasema näyttävät määräävän aiempaa selvemmin elinvuosien määrän.
Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää asian huomioimista kaikessa päätöksenteossa. Sitä ei voi jättää pelkästään sosiaali- ja terveystoimen vastuulle. Vaikka Siun Sote aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa, niin kuntalain mukaan terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen jää jatkossakin kuntien vastuulle.

Myös terveydenhuoltolaki painottaa hyvinvointi- ja terveysnäkökohtien huomioon ottamista, terveyserojen kaventamiseen tähtääviä toimenpiteitä ja ennaltaehkäisevää näkökulmaa kuntien päätöksenteossa. Terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia luomaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle pysyvät rakenteet. Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä näihin vastaavia palveluita. Näistä on raportoitava valtuustolle vuosittain ja valmisteltava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Uskon, että näiden toimenpiteiden merkitys tulee entistä tärkeämmäksi Siun Soteen siirtymisen myötä.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulee nähdä investointina. Se ei ole kunnille kuluerä. Onneksi nyt on ryhdytty puhumaan hyvinvointitaloudesta ja tähän liittyen vaihtoehtoiskustannusten laskemisesta. Tämä tarkoittaa muun muassa sen arvioimista, mitä kustannuksia kunnalle aiheutuu pidemmällä tähtäyksellä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen laiminlyömisestä.

Monilla yksinkertaisillakin toimenpiteillä voidaan saada säästöjä kunnan talouteen. Kustannustehokkaita toimenpiteitä ovat esimerkiksi ikäihmisten kaatumisten ennaltaehkäisy, yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, lapsiperheiden tukeminen muun muassa investoimalla hyvinvointineuvoloihin ja perhetyöntekijöihin sekä joukkoruokailun terveellisyydestä huolehtiminen.

Onneksi Joensuun uudessa hallintorakenteessa on huomioitu terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen. Toivottavasti tämä tulee toteutumaan myös käytännössä ja siksi olisi tärkeää, että puolueet saisivat rekrytoitua kuntavaaliehdokkaiksi terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Tavoitteena tulee olla, että Joensuusta tulee terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen mallikunta.

Merja Mäkisalo-Ropponen

kaupunginvaltuuston pj.

(Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Viikko Pohjois-Karjalassa 1.9.2016 Meidän Joensuu -palstalla)