Merjan kuulumiset isolta mäeltä

Ajankohtaista, Yleinen 13:37

Merja Mäkisalo-Ropponen

Hallitus ei välitä pitkäaikaistyöttömistä!

Kesäkuun viimeisellä viikolla keskusteltiin eduskunnassa hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta. Vaikka taloustilanne ja sen myötä myös työllisyystilanne on hiukan parantunut, niin työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ovat edelleen liian korkealla tasolla. Hallitus itsekin myöntää, että rakenteellinen työttömyys on ongelma, jota ei koskaan pystytä kokonaan ratkaisemaan talouskasvulla. Ongelman tunnistamisesta huolimatta hallitus ei aio tehdä asialle mitään.

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on tehty mittavia leikkauksia. Nyt leikkauksia kohdistetaan myös aktiivisuuden kannustimiin. Työvoimapoliittisten toimien määrärahoja on leikattu ja työttömien kouluttautumismahdollisuuksia vähennetty. Esimerkiksi aikuisten koulutustuesta, työttömien omaehtoisen koulutuksen korvauksista ja työvoimapoliittisesta koulutuksesta on leikattu. Tilannetta hankaloittaa entisestään se, että ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä koulutuksen painopisteeksi on määritelty nuorten koulutus. Tämä voi heikentää aikuisten koulutukseen pääsemistä, vaikka erityisesti ilman ammatillista tutkintoa olevien nuorten aikuisten kouluttamiseen pitäisi panostaa, sillä ilman ammatillista koulutusta olevilla on suuri riski jäädä myös pitkäaikaistyöttömyyteen.

Hallitus on myös linjannut, että palkkatukea suunnataan entistä, enemmän yrityksille, jotta nämä voivat työllistää vaikeasti työllistyviä henkilöitä. Tämä on periaatteessa aivan oikein, mutta hallitus ei elä tässä todellisuudessa, jos kuvittelee, että kaikki vaikeimmassa asemassa olevat työllistyvät yrityksiin. Vaikka meillä olisi täystyöllisyys, tulemme jatkossakin tarvitsemaan myös kuntien ja järjestöjen palkkatuettua työtä.  Yhdistykset ja säätiöt tarjoavat työllistämispalveluja erityisesti niille työttömille, jotka tarvitsevat työllistyäkseen erityistä tukea ja henkilökohtaista ohjausta. Yhdistyksissä tehdään yhteiskunnallisesti tärkeää työtä ja siellä työskentely antaa mahdollisuuden olla merkityksellinen osa yhteiskuntaa.

Palkkatuettu työ lisää sosiaalista hyvinvointia ja vähentää sen ansiosta mahdollisten muiden palvelujen tarvetta. Jos järjestöissä tehtävä työllistämistoiminta ajetaan alas, niin vaihtoehtoiskustannukset ovat todennäköisesti säästöjä suuremmat. Avoimille työmarkkinoille työllistyminen ei saa olla ainoa kriteeri palkkatuetun työn vaikuttavuuden arvioinnille. Vuoden 2017 talousarviossa yhdistysten työllistämistukea rajoitettiin siten, että sitä on voitu osoittaa vain 3000 työllistetylle. Useilla alueilla rahat ovat loppuneet jo tässä vaiheessa vuotta.

Hallitus sanoo panostavansa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, mutta se ymmärtää aktiivisen työvoimapolitiikan työttömien kyttäämisenä ja kurittamisena. Hallituksen normien purku ei koske työttömiä, sillä heidän arkeensa tulee lisää velvoitteita ja valvontaa. Hallituksen esittämän ns. aktiivimallin myötä työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulee kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voi välttää olemalla aktiivinen. Aktivointi on sinänsä hyvä asia, mutta jos siinä ei huomioida työttömien erilaisia elämäntilanteita ja toimintakykyä, se johtaa tilanteeseen, jossa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tukia leikataan. Malli saattaa johtaa syrjäytymiseen ja syventää sitä. Malli voi myös pudottaa ihmisiä toimeentulotuelle sekä kannustin- ja byrokratialoukkuihin. Tämä ei paranna työllistymisen edellytyksiä eikä ihmisen hyvinvointia.

Hallitus perustelee työttömyysturvan tiukentamista ja heikentämistä sillä, että se haluaa edetä kohden Tanskan mallia. Velvoitteiden osalta näin käy, mutta valtiovallan toimien osalta ei. Tanskassa työvoimavirkailijalla on noin 14 asiakasta, Suomessa yli 280 asiakasta. Jokainen ymmärtää, että Suomessa asiakkaan on huomattavasti vaikeampi saada henkilökohtaista ohjausta ja tukea, mihin taas Tanskan mallin onnistuminen perustuu. Nykyisillä työvoimahallinnon resursseilla ei edes hallituksen määrittelemää kolmen kuukauden välein tapahtuva haastattelua voida toteuttaa.

Aktiivimalli voi johtaa toimeentulon heikkenemiseen osalla työttömistä myös silloin, kun työtön ei pysty noudattamaan lain edellyttämää aktiivisuutta itsestä riippumattomista syistä. Esimerkiksi seitsemän päivän välein työnhaun raportoiminen on osalle työttömistä aivan mahdoton tehtävä. Olen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen työllistämishankkeessa ohjausryhmän puheenjohtajana. Tässä hankkeessa on tullut esille, että maaseutualueilla asuvista työttömistä 20 % ei käytä nettiä lainkaan, 40   50 prosenttia tekee netissä yksinkertaisia, rajattuja asioita yksin tai avustettuna ja ainoastaan 30   40 prosenttia asiakkaista hoitaa kaikkia tarvittavat asiansa netissä. Pohjois-Karjalassa on myös sellaisia alueita, että siellä olevien huonojen nettiyhteyksien takia asioiden hoitaminen netin kautta ei ole mahdollista. Hallituksen suunnitelma on epäinhimillinen ja toteuttamiskelvoton.

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kansanedustaja (sd)