Riitan kuulumiset isolta mäeltä

Ajankohtaista, Yleinen 09:21

Hyvät toverit,

Politiikan syksy kääntyy pikkuhiljaa kohti talvea, mutta eduskunnan työskentely jatkuu totutuissa merkeissä, remontoidun eduskuntatalon toimiessa jälleen politiikan näyttämönä. Syksyn keskustelua värittävät Sote-uudistuksen ja talouden sekä verojen lisäksi EU:n tulevaisuuden ja rahaliiton kehittäminen. Hallituksen sisäiset erimielisyydet ja alkava presidenttipeli sähköistävä tunnelmaa mitä edemmässä kohti joulua edetään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen uusin näytelmä käytiin keskustan ja kokoomuksen välillä, kun peruspalveluministeri Saarikko toi uudet pykälät perustuslakivaliokunnan kesällä torppaamien tilalle. Valiokunta moitti omassa mietinnössään erityisesti kokoomuksen ajamaa markkinamallia ja julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Pakkoyhtiöittämisen poistuttua uudesta esityksestä nousi päähallituspuolueiden välille uusi kiista asiakassetelistä sekä erityssairaanhoidon järjestämisestä. Kokoomusta kulisseissa lobbaavat isot terveysfirmat ovat olleet varsin happamia uusien käänteiden edetessä ja Sininen ryhmä tuntuu siunaavan hallituksessa kaiken vastineena omista ministeripaikoistaan. Kaiken kiistelyn alle näyttää hukkuvan asiantuntijoiden ääni, jotka ovat jo pitkään varoittaneet uudistuksen monista sudenkuopista.

Suomen talous on jo pidemmän aikaa ollut kasvussa muun maailmatalouden hyvän vedon ansiosta. Kotimarkkinoiden ja yritysten luottamus on kohentunut mikä on näkynyt varsinkin rakentamisen ja asuntokaupan, mutta myös pikkuhiljaa uusien teollisuuden investointien piristymisenä. Hallituksen keräämät verotulot ovat kohenneet arvioitua suuremmiksi, mutta se ei ole halunnut käyttää näitä resursseja esimerkiksi koulutusleikkausten perumiseen, vaan on pitkälti ohjannut varat velanoton vähentämiseen. Velkaan ei tule toki suhtautua kevyestä, mutta koulutuksesta leikkaamalla heikennämme taloutemme tulevaisuuden potentiaalia ja näin tulevaa velanmaksukykyämme. Tulevat sukupolvet ansaitsevat myös hyvän koulutuksen ja toimivat palvelut.

Samaan aikaan kun talous on alkanut kasvaa, vähenee työttömyys kuitenkin tuskallisen hitaasti ja koettelee esimerkiksi Itä-Suomea muuta maata vahvemmin. Hallitus on suunnannut rahaa länsirannikon positiivisen rakennemuutoksen pönkittämiseen, mutta voi aiheellisesti kysyä, että eikö Itä-Suomen hankala tilanne vaatisi myös panostuksia. Pienilläkin, mutta hyvin kohdennetuilla, julkisilla panostuksilla saataisiin liikkeelle myös yksityistä rahaa ja näin merkittäviä kerrannaisvaikutuksia. Tästä konkreettisena esimerkkinä olisi Joensuun ratapihahanke, josta olemme aloitteen ensi vuoden budjettiin jättäneet.

Kasvavan talouden hedelmät eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasan. Hallitus on samaan aikaan leikannut monista sosiaalietuuksista, mutta tarjoillut suurituloisille isoja veronalennuksia, joiden työllisyyttä edistävät vaikutukset ovat sen omienkin arvioiden mukaan heppoisia. Tästä konkreettisen esimerkin saimme jälleen tulevan vuoden budjetin lähetekeskustelussa, kun sekä valtiovarainministeriö että eduskunnan tietopalvelun laskelmat osoittivat, että esitys on tuloeroja kasvattava. Samaan aikaan kun hallitus puhuu julkisen velan vaarallisuudesta, joutuvat monet kotitaloudet velkaantumaan hoitaakseen arjen kulut. Tämä ei oli missään nimessä kestävää politiikkaa. Sosialidemokraatit tulevat tänäkin vuonna esittämään oman vaihtoehtobudjettinsa osoituksena, että hallituksen linjalle on olemassa oikeudenmukaisempi mutta myös julkisen talouden kestävyyden kannalta parempi vaihtoehto.

Eduskunta pääsee myös marraskuun aikana käsittelemään Suomen linjaa Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämiseksi. Hallitus julkaisi hiljattain omia ajatuksiaan, joissa se suhtautui komission puolelta väläyteltyihin uudistuksiin varsin penseästi. Me sen sijaan haluamme käydä laaja-alaisen keskustelun aiheesta. Kaikille ehdotuksille ei tarvitse lämmetä, mutta lienemme kaikki nähneet, että nykyisen kaltainen rahaliitto ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Euroopan sosiaalista ulottuvuutta tulee edelleen vahvistaa ja samalla on myös syytä vakavasti pohtia ovat nykyiset budjettikurisäännöt liian tiukat, jotta valtiot voisivat vaikeina aikoina tehdä työllisyyttä ja ihmisten toimeentuloa parantavaa politiikkaa.

Vuoden lähestyessä loppuaan alkavat myös presidentinvaalikilvan asetelmat piirtyä selvemmin esille. Vaikka istuvan presidentin etumatka näyttää tällä hetkellä suurelta on syytä muistaa, että vaalitenttien kunnolla alkaessa puntit tulevat kaikkien osalta tasoittumaan. Nyt on tärkeää olla omalta osaltamme viemässä eteenpäin vahvan ja kansainvälisen ehdokkaamme Tuula Haataisen viestiä vahvemman kansainvälisen osallistumisen sekä solidaarisemman ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolesta.

Hyvää loppusyksyä ja alkavaa talvea kaikille!

– Riitta Myller