Eskelinen ja Mäkisalo-Ropponen: Itä-Suomen rakennerahastotuet turvattava

Ajankohtaista

Itä-Suomen rakennerahastotuet turvattava

Julkisuudessa on käyty paljon maakuntien keskinäistä köydenvetoa EU:n rakennerahastojen tukien kohdentumisesta Suomessa. Rahastojen myöntämä tuki ja niihin kytköksissä oleva kansallinen rahoitus ovat tarkoitettu alueellisten erojen tasaamiseen maiden sisällä. Politiikan peruspilarina tuleekin edelleen olla, että varat kohdennetaan oikeudenmukaisesti alueiden tarpeiden mukaan.

Esimerkiksi Euroopan komissio totesi Suomen maaraportissaan, että alueelliset erot ovat meillä hienoisesti kaventuneet, mutta edelleen merkittäviä. Aiempina rahoituskausina tukien painopiste on ollut Itä- ja Pohjois-Suomessa, millä on pyritty tasamaan näiden alueiden kehitystä Etelä- ja Länsi-Suomeen verrattuna.

EU:n uusi alue- ja rakennepolitiikan kauden vuosille 2021–2027 on tarkoitus käynnistyä syyskuussa ja Suomen osuus tulee olemaan noin 1,6 miljardia, mutta kansallinen päätös tukien kohdentamisesta on vielä tekemättä. Maakuntien keskinäisissä neuvotteluissa Etelä- ja Länsi-Suomi ovat vaatineet tukien uudelleen kohdentamista. Pitkien neuvottelujen jälkeen maakunnat eivät päässeet esityksestä keskenään sopuun ja nyt elinkeinoministeri Lintilältä odotetaan esitystä asiaan.

Tukien vaikuttavuus on ollut tehokasta ja rakennerahastojen tuella on pystytty toteuttamaan Itä-Suomessa monia työllisyyttä, elinkeinoelämää ja koulutusta palvelevia hankkeita, joiden merkitys alueen kehittymiseen on ollut suuri, mutta siitä huolimatta työtä vielä riittää. Jos luovumme ajatuksesta ja yhteisesti sovituista periaatteista maan sisäisten erojen tasaamisesta ovat myös tulevien rahoituskausien tuet vaarassa.   

Samalla on myös syytä muistaa, että leijonan osa kansallisista innovaatio- ja kehitystuista, kuten esimerkiksi Business Finlandin ja Finnveran tuet, keskittyy nykyisellään Etelä-Suomeen. Kansallista rahoitusta ohjautuu vuositasolla Etelä- ja Länsi-Suomeen keskimäärin noin miljardin, kun Itä- ja Pohjois-Suomen osuus jää noin 400 miljoonaan. Tämä edelleen vahvistaa EU-rahoituksen keskeistä merkitystä nimenomaan maan sisäisten erojen tasaajana.

Hallitus on myös ohjelmassaan linjannut, että aluekehitysrahoituksen taso ja harvaan asutun Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasema turvataan. Aiemmin sovitusta on nyt syytä pitää vahvasti kiinni, koska sillä turvataan myös Suomen tulevaa saantoa, jotta koko Suomea tasapuolisesti kehittävää aluepolitiikkaa voidaan jatkaa tulevaisuudessakin. Koko maan tasaveroinen kehittäminen on kaikkien etu.

-Merja Mäkisalo-Ropponen ja Seppo Eskelinen

kansanedustajat (sd)