Mäkisalo-Ropponen: Irtisanomissuojan heikennys on iso periaatteellinen kysymys!

Ajankohtaista, Yleinen 09:38

Hallitus on ajamassa työmarkkinat kaaokseen. Sen aikana on heikennetty työntekijöiden oikeuksia niin, että viimeisin heikennysesitys oli ns. viimeinen pisara. Etenkin, kun näyttöä lakiesityksen työllistävistä vaikutuksista ei ole. Hallitus on kirjannut esitykseensä: ”Vaikka irtisanomiskynnykseen kohdistuvalla lainmuutoksella olisi jossain määrin positiivinen vaikutus pienten yritysten työllistämiskynnykseen, taloustieteellisen tutkimuksen perusteella toimet eivät nostaisi työllisyysastetta merkittävässä määrin. Tutkimusten mukaan uudistukset voisivat lisätä uusien työpaikkojen syntymistä, mutta samalla ne voivat lisätä irtisanomisia…”. Näin hallitus arvioi itse esitystään. Suurin osa lausunnonantajista suhtautui kielteisesti esitykseen. Vaikuttaakin siltä, että hallitus haluaa ainoastaan miellyttää Suomen Yrittäjiä.

Pari viikkoa sitten Kauppalehdessä oli pienyrittäjän kirjoitus siitä, miksi hän ei ole ilahtunut esityksestä. Hän kirjoitti: ”On myös todennäköistä, että jos yritysten irtisanominen helpottuu, heikennetään samalla pienten yritysten rekrytointimahdollisuuksia. Jos työpaikka on avoinna sekä pienessä että isossa yrityksessä, ei ole vaikeaa arvata kumman työntekijä valitsee.”.

Lisäksi on syytä muistaa, että työttömyysturvalainsäädännön mukaan työntekijä saa 90 päivän karenssin eli kolmen kuukauden korvauksettoman jakson, kun irtisanominen on itse aiheutettu. Tämän voi välttää nostamalla asiasta kanteen. Mikäli lakiesitys toteutuu, odotettavissa on oikeustapausten huomattava lisääntyminen.

Jos tavoitteena on pienten yritysten rekrytointien helpottaminen, hallituksen kannattaisi kuunnella SDP:n ehdotuksia. EK:n tuore selvitys osoitti, ettei rekrytointiongelmien ydin ole työsuhdeturvassa, vaan osaamisvajeessa. SDP on esittänyt, että alle 20 hengen yritysten irtisanomisturvan heikentämisen sijaan parempi vaihtoehto on tukea pieniä ja keskisuuria yrityksiä muun muassa antamalla neuvontaa ja oikeusapua rekrytointi- ja työsuhdeasioissa, ottamalla käyttöön työllistämisseteli ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpottava 20 000 euron veroporkkana sekä nostamalla arvonlisäveron alaraja 30 000 euroon.

Koska lainsäädännön tehtävänä on aina olla heikomman puolella, työntekijöiden oikeusturvasta on pidettävä kiinni. Jo aiemmin tällä hallituskaudella on pidennetty koeaikaa neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Puolessa vuodessa pystyy jo melko hyvin näkemään, onko työntekijä sopiva työhönsä. Jos ongelmia tulee tämän jälkeen, on tärkeää, että työnantajilla on mahdollisuus saada juridista neuvontaa ja apua tilanteen hoitamiseen.

Epäilen lisäksi, ettei tämä esitys ole perustuslain yhdenvertaisuus pykälän mukainen. Miten työntekijä voidaan esimerkiksi 18 hengen yrityksessä asettaa eri asemaan kuin työntekijä 22 hengen yrityksessä?

Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)