Merja Mäkisalo-Ropponen: Asiakasmaksulain uudistus auttaa monia

Yleinen 08:50

Asiakasmaksulain uudistus auttaa monia

Viimeisen vuosikymmenen aikana terveydenhuollon maksuja on korotettu useita kertoja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Nämä korotukset ovat lisänneet monien paljon terveyspalveluja tarvitsevien kansalaisten köyhyyttä.

Tutkimuksen mukaan eri terveysmenolajit kohdistuvat eri tuloryhmille. Suurituloisimmilla kotitalouksilla yksityisten terveyspalvelujen omavastuut ovat suurin meno, kun taas pienituloisimmilla ne ovat julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut. Selkeästi suurimmat köyhdyttävät vaikutukset ovatkin julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla.

Asiakasmaksuihin tehtyjen korotusten lisäksi pienituloisten ja paljon sairastavien tilannetta ovat entisestäänkin kurjistaneet tällä vuosikymmenellä tehdyt korotukset lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen omavastuuosuuksiin sekä leikkaukset perusturvaetuuksiin.

Esitys asiakasmaksulain uudistamisesta on siis enemmän kuin tarpeen. Siinä keskeisenä tavoitteena on asiakasmaksujen kohtuullistaminen. Lakiuudistuksen myötä asiakasmaksut pienenisivät arviolta noin 980 000 kansalaiselta. Jo nykyisen asiakasmaksulain 11 § mukaan asiakasmaksuja voi alentaa tai jättää kokonaan perimättä. Tätä pykälää ei kuitenkaan noudateta ja siksi ihmisiä joutuu taloudelliseen ahdinkoon ja jopa ulosottoon terveydenhuollon maksujen vuoksi.

Uudessa laissa asiakasmaksujen alentamisen ja perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan korostetaan ja samalla selkiytetään muutoksenhakua koskevaa sääntelyä ja vahvistetaan asiakkaan oikeusturvaa.

Erityisen tärkeä uudistus on myös se, että sairaanhoitajien vastaanottokäynnit muuttuvat jatkossa maksuttomiksi. Samoin uudistuksen myötä maksukattoon laskettaisiin aiempaa enemmän palveluja eli maksukatto laajenee muun muassa suun terveydenhuoltoon tilapäiseen kotisairaanhoitoon ja kotisairaalahoitoon sekä tiettyihin etäpalveluista perittäviin asiakasmaksuihin. Jatkossa maksukattoa kerryttäisivät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.

Hyvistä muutoksista huolimatta Suomessa tarvitaan edelleen lisää tutkimusta siitä, miten pienituloisuus ja köyhyys vaikuttavat pitkäaikaissairauksien hoitoon ja palveluiden saatavuuteen. Selvityksessä tulee laskea myös yksilölle aiheutuvien kustannusten ja haittojen lisäksi yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset. Mitä esimerkiksi maksavat sairauksien pahenemisesta johtuvat lisäsairaudet tai ikäihmisen toimintakyvyn menetykset.

Työtä siis riittää jatkossakin köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi.

-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)