Merja Mäkisalo-Ropponen: Tarvitaan parempaa ennakointia

Yleinen 17:04

Merja Mäkisalo-Ropponen:

Tarvitaan parempaa ennakointia

Emme olleet varautuneet COVID-19 pandemiaan niin hyvin kuin pitäisi – tai luulimme olevamme. Se näkyy monessa asiassa; suojavarustepulana, valmiuslain käytön ongelmina ja annettujen ohjeiden ristiriitaisuuksina sekä siinä, että normaalilainsäädännön puutteiden takia jouduttiin turhaankin käyttämään valmiuslakia. Monessa yhteydessä on sanottu, että tämän kaltaiseen kriisiin ole voitu valmistautua.

Tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä minun on kuitenkin todettava, ettei koronakriisi suinkaan ollut täysin odottamaton tapahtuma. Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Maailmanpankkiryhmän (WBG) perustama Global Preparedness Monitoring Board (GPMB) julkaisi syyskuussa 2019 raportin, jossa arvioitiin, että todennäköisenä uhkana on maailmanlaajuinen terveyskriisi, hengitysteiden kautta nopeasti tarttuva, erittäin tappava pandemia.

Suomessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta lausui vuonna 2016 ulkoasianvaliokunnan osoitetussa lausunnossaan (TuVL 6/2016 vp ─ VNS 6/2016 vp): ”Tulevaisuusvaliokunta korostaa myös rajat ylittävien taudinaiheuttajien torjuntaa ja antimikrobiresistenssin ehkäisyä kansainvälisen yhteistyön avulla.” Valiokunta oli kuullut asiantuntijoita, tunnistanut riskin ja tehnyt toimenpidesuosituksen. Asiaa ei kuitenkaan noteerattu, eikä esimerkiksi valmiussuunnitelmia suositustemme pohjalta uudistettu.

Mitä ennakointi on?
Tulevaisuuden ennakointi ei ole tulevaisuuden ennustamista eikä kristallipallosta katsomista. Ennakointi on tulevaisuustiedon eli esimerkiksi heikkojen signaalien, trendien ja megatrendien keräämistä, niiden analysointia ja syntetisointia, tulevaisuuden visiointia ja varasuunnitelmien laatimista. Menetelminä voidaan käyttää muun muassa tilastollisia analyyseja ja ennusteita, muutosilmiöiden keruuta ja vaihtoehtoisten skenaarioiden laatimista.

Ilman vaihtoehtoisia näkemyksiä tulevaisuuden mahdollisuuksista, ei ole olemassa tekoja tulevaisuuden rakentamiseksi. On ainoastaan ajautumista. Kauaksi katsomalla eli ennakoimalla voidaan aktiivisesti rakentaa ja luoda tulevaisuutta. Myönteiset skenaariot antavat suuntaa strategioilla ja tavoitteille. Kielteisten skenaarioiden ja riskien tunnistamisen avulla voidaan tehdä riskianalyyseja ja niiden pohjalta riskien hallintasuunnitelmia.
Ennakointityötä tehdään Suomessa paljon, mutta hyödynnetäänkö sitä?

Suomen kansalliseen ennakointiverkostoon kuuluu ministeriöitä, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja sekä ennakointialan yrityksiä ja alueellisia viranomaisia. Kaikissa Suomen maakunnissa toimii alueellinen ennakointiverkosto, jonka toiminta perustuu lakiin alueiden kehittämisestä. Alueellisella tasolla maakuntaliitot vastaavat alueellisesta pitkän aikavälin ennakoinnista ja ELY-keskukset lyhyen aikavälin ennakoinnista, kuten esimerkiksi erilaisista alueellisista kehittämisstrategioista. Myös monet kunnat ovat käynnistäneet ennakointityön esimerkiksi osana strategiatyötä.
Ennakointitiedon valossa meidän olisi siis pitänyt pystyä valmistautumaan COVID-19 pandemian aiheuttamaan kriisiin. Miksi näin ei tapahtunut? Samoin voidaan kysyä, miksi ilmastonmuutoksen ongelmista tuotettua ennakointitietoa ei ole osata hyödyntää? Onko niin, että ennakointi ja päätöksenteko kulkevat omia teitään, eikä päättäjillä ole riittävää tietoa ennakoinnin merkityksestä osana päätöksentekoprosesseja?

Jospa koronapandemia opettaisi meitä ennakointitiedon keräämisen lisäksi, myös toimimaan ennakoivasti, niin selviäisimme seuraavista kriiseistä paremmin. Toisaalta maakunnissa ja kunnissa olisi syytä oppia hyödyntämään ennakointitietoa myös osana tulevaisuuteen suuntaavaa päätöksentekoa, niin silloin osaisimme rakentaa esimerkiksi maakunnallisia sote-malleja palvelemaan myös tulevaisuuden tarpeita sekä toisaalta ennakoinnin avulla varautumaan yllättäviin tapahtumiin.

Itse keräsin kevään aikana työn ohessa aineistoa, jonka pohjalta aion kesällä kirjoittaa artikkelin Futura-lehteen aiheesta Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelut vuonna 2031. Tämä on minun tapani rentoutua- mökkeilyn, lukemisen, mummoilun ja luonnossa liikkumisen lisäksi. Toivotan kaikille omannäköistä ja virkistävää kesää!

-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Tulevaisuusvaliokunnan jäsen