Merjan kuulumiset isolta mäeltä

Ajankohtaista, Yleinen 08:56

Yhteinen visio ja päämäärä

 

Viime viikolla eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 2. osasta ”Ratkaisuja työn murroksessa”. SDP on tulevaisuuspuolue, jonka vuoksi on tärkeää olla aktiivinen. Käytin ryhmäpuheenvuoron, jossa korostin suomalaisten vahvuuden olevan uskallus keskustella, toistemme mielipiteiden huomioonottaminen ja halumme ymmärtää toisiamme. Niin määrittelemme Suomelle parhaiten yhteistä suuntaa ja ratkaisuja tulevaisuutemme haasteisiin.

 

Vaikka tulevaisuusselonteon toisen osan pitäisi otsikon mukaisesti tarjota ratkaisuja työn murroksessa, on se kuitenkin vielä aika yleisellä tasolla. Sen vuoksi sitä on konkretisoitava valiokunnissa. Meidän on eduskunnassa otettava vielä isompi loikka eteenpäin tulevaisuutemme hahmottelussa ja ratkaisujen löytämisessä.

 

Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä korostaa, että tulevaisuuskeskustelun on oltava vaalikaudet ylittävää ja sitä on käytävä laaja-alaisesti. Siksi tulevaisuusselonteko on jatkossakin syytä antaa eduskunnalle kahdessa osassa ja pitää erillään kestävän kehityksen selonteosta.

 

Suomi ja suomalaiset elävät työstä ja yrittämisestä. Työ on hyvinvointimme tae. Työ tuo elämään merkitystä ja sisältöä. Työ antaa monelle tunteen siitä, että saa olla tärkeä osa yhteiskunnan rakentamista. Näin on nyt ja tulevaisuudessa.

 

Käsittelyssä oleva tulevaisuusselonteon toinen osa on yhteiskunnan ja sen rakennuspalikoiden ytimessä. Työ ei lopu, mutta se on murroksessa ja muuttuu. Työpaikkoja katoaa, mutta samalla syntyy uutta työtä.

 

Edessämme on suuria maailmanlaajuisia kysymyksiä, kuten teknologian kehitys ja ilmastonmuutos, joiden kautta on mahdollista synnyttää uutta työtä. Valitettavasti selonteko ei tunnista näitä mahdollisuuksia. Selonteossa ei esimerkiksi mainita sanallakaan tulevaisuusvaliokunnan Radikaalit teknologiat -raporttia, jossa esitellään sata uutta Suomelle avautuvaa mahdollisuutta ja niistä syntyvää uutta työtä. Kestävä kehitys, kiertotalous ja ilmastonmuutos kyllä tunnistetaan tärkeinä teemoina, mutta ei niinkään uuden työn mahdollistajina.

 

Työn murros edellyttää rohkeita uudistuksia ja investointeja tulevaisuuteen. Työn muuttuessa tarvitaan päätöksiä toimeentulon turvaamiseksi, työstä saatujen hedelmien oikeudenmukaiseksi jakamiseksi sekä lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka mahdollistavat uudenlaisen työn syntymisen. Esimerkiksi alustatalouden lisääntyessä meidän on tehtävä ratkaisuja, joilla suomalainen yhteiskunta ponnistaa seuraaville vuosikymmenille.

 

Ehdoton edellytys on sosiaaliturvan, verotuksen ja perhevapaajärjestelmän uudistaminen. Tulevaisuusohjelma 2030 yhteydessä me sosialidemokraatit esitimme oman mallimme ja ratkaisumme näistä kaikista välttämättömistä uudistuksista. Muuttuvassa työelämässä myös työntekijöiden oikeudet on pystyttävä turvaamaan. Se luo turvaa ja tuottavuutta. Eteensä katsova työntekijä ponnistaa aina pidemmälle.

 

Valitettavasti tämän hallituksen tulevaisuusajattelu ei ole johtanut välttämättömiin ja kauaskantoisiin tulevaisuusinvestointeihin, joita suomalainen yhteiskunta ja työn murros edellyttävät. Työn murrosta käsittelevillä analyyseilla on yksi yhteinen asia, josta kaikki ovat samaa mieltä. Ne korostavat oppimisen, osaamisen ja koulutuksen merkitystä tulevaisuuden menestystekijänä.

 

On valitettavaa, että tällä vaalikaudella tehdyt leikkaukset osaamisesta, koulutuksesta, tieteestä ja tutkimuksesta vaarantavat tai lyhentävät sitä osaamisloikkaa, jonka tarvitsemme! Osaamisloikan varmistamiseksi sosialidemokraatit ovat esittäneet Osaamispolku 2030 kokonaisuutta, joka sisältää lukuisia uudistuksia, kuten oppivelvollisuuden laajentaminen, maksuton toinen aste sekä varhaiskasvatusuudistus. Tarvitsemme myös tieteen ja tutkimuksen kunnianpalautuksen.

 

Työtä ei voi mitata vain talouden ja kilpailukyvyn kautta ja siksi uusien työn merkitykseen liittyvien mittareiden tarpeellisuus tulee edelleen korostumaan. On hyvä, että selonteossa puhutaan myös työn merkityksellisyydestä, mutta samalla on korostettava, että työ ei voi määritellä ihmisen arvoa yhteiskunnassa. Yhteiskuntamme tarvitsee kaikkia kansalaisia. Jokainen on tärkeä! Siksi on surullista, että esimerkiksi vajaakuntoisten työllistymismahdollisuudet tulevaisuudessa on kovin huonosti huomioitu selonteossa.

 

Ratkaisujenkaan määrittely ei ole vain päättäjien itseoikeus ja siksi tulevaisuutemme suunnasta päättämiseen on yhä paremmin osallistettava kaikki suomalaiset. Tarvitsemme uudenlaista komiteatyöskentelyä, jossa päättäjien lisäksi ovat mukana kansalaisjärjestöt ja eri tavoin kootut kansalaisraadit. Haasteena on saada mukaan keskusteluun tulevaisuuden työstä ja kestävästä kehityksestä myös ne, jotka yleensä eivät koe olevansa siihen oikeutettuja. Jokaisen mielipiteet ja näkemykset ovat tärkeitä. Ne synnyttävät yhteisen vision ja päämäärän, joita kohti voimme yhdessä suunnata.