Merjan kuulumiset isolta mäeltä

Ajankohtaista, Yleinen 14:13

Liikenneinfraan panostaminen on Itä-Suomen menestymisen edellytys!

Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n (SKAL) Itä-Suomen hallitus kävi marraskuun lopussa tapaamassa Savo-Karjalan kansanedustajia ja kertomassa tiestön kunnosta ja kuljetusyritysten näkemyksistä ammatinharjoittamisesta. Yrittäjien pääviesti oli selkeä: Tieverkon ongelmat hidastavat kuljetuksia ja kuormittavat ammattilaisia.

Suurin osa yrittäjistä oli sitä mieltä, että tieverkon kunto on heikentynyt viimeisen 10 vuoden aikana kaikissa tieluokissa, eniten kantateillä 40 – 99 ja seututeillä 100 – 999. Lähes kaikki (96 %) vastanneet olivat sitä mieltä, että teiden päällysteet ovat päässeet rapistumaan ja 79 % kertoi, että talvihoidon taso on romahtanut. Yli puolet vastanneista oli sitä mieltä, ettei tiestö kestä nykyisiä kokonaispainoja, eikä tiestön kunto vastaa kasvaneen liikennemäärän tarpeita.

93 prosenttia yrittäjistä arvioi, että kuljetustehtävät ovat hidastuneet tai viivästyneet. 60 prosenttia koki, että työn kuormittavuus on lisääntynyt ja 53 prosenttia, että kuljetusten kannattavuus on heikentynyt.

Käytännössä palvelutason heikennykset näkyvät muun muassa seuraavasti:

–                         joudutaan lisäämään päällystevauriomerkein varoitettuja tiejaksoja

–                         joudutaan laskemaan nopeusrajoituksia pysyvästi tai talviajalle

–                         joudutaan muuttamaan huonokuntoisia päällystettyjä teitä sorateiksi

–                         osalle tiestöä ei voida taata talvihoidon laatuvaatimusten toteutumista

–                         paineet asettaa painorajoituksia yhdystieverkolle kasvavat

–                         kuljetusmatkat hidastuvat ja/tai pidentyvät

–                         tienkäyttäjiltä edellytetään liikennekäyttäytymisessä aikaisempaa parempaa ennakointia ja ajokokemusta, jotta turvallinen liikkuminen on mahdollista.

Valtion väylillä korjausvelan suuruudeksi on laskettu 2,5 miljardia euroa. Korjaustarpeet ovat kertyneet moninkertaisiksi suhteessa resursseihin ja tämä tarkoittaa, että väylät rapistuvat käsiin. Tämän hallituskauden aikana väylien korjausvelka kasvoi 100 miljoonaa euroa vuodessa. Ensi vuoden talousarvio ei korjaa tilannetta lainkaan. Jos halutaan toteuttaa yhteiskunnallisesti tärkeitä liikenneinfrakorjauksia ja -investointeja, väylänpidon rahoitukseen tarvitaan pysyvä tasokorotus. SKAL:n eduskuntavaaliteemana onkin ”Tiet kuntoon”. Tämä tarkoittaa miljardin lisäystä rahoitukseen: 300 miljoonaa korjausvelkaan, 300 miljoonaa perustienpitoon ja 400 miljoonaa tieinvestointeihin.

Seuraava hallitus on kovan paikan edessä. Jos halutaan pitää koko Suomi elinvoimaisena, tieinfran korjaukseen ja investointeihin on panostettava huomattavasti nykyistä enemmän. Erityisen tärkeää tämä on Itä-Suomen kilpailukyvyn kannalta!

Kaikesta huolimatta turvallisia ajokilometrejä kaikille myös vuonna 2019!

Merja Mäkisalo-Ropponen