Merjan kuulumiset isolta mäeltä

Ajankohtaista, Yleinen 10:56

Hallituksen sote-sotkut

Perjantaina valmistunut perustuslakivaliokunnan lausunto nosti esiin vanhat tutut ongelmat, joita perustuslakivaliokunta on toistuvasti vaatinut korjaamaan. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oppositiopuolueiden vastalauseesta löytyvät lähes kaikki perustuslakivaliokunnan esille nostamat korjattavat asiat. Vertaamalla oppositiopuolueiden vastalausetta ja perustuslakivaliokunnan lausuntoa voidaan todeta, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan oppositiojäsenet olivat pystyneet erittäin hyvin ymmärtämään lakiesityksen ongelmat.

Hallituksen on jälleen kerran arvioitava, miten perustuslakivaliokunnan lausunto vaikuttaa sote-uudistuksen rahoitukseen, maakuntien ja kuntien rahoitusasemaan ja miten valinnanvapaus sopii yhteen EU-oikeuden kanssa. Lisäksi asiakassuunnitelmaa ja tietosuojaa koskevissa asioissa on edelleen selkeyttämisen tarvetta. Näiden kaikkien ongelmien keskeinen alkulähde ja syy on hallituksen jääräpäinen takertuminen sote-palvelujen markkinamalliin. Jos hallitus olisi jo aikaisemmilla kerroilla ollut valmis tunnustamaan markkinamallin virheet ja perustuslain vastaisuudet, olisi monta turhaa vaihetta voitu välttää.

Maakuntien rahoitus on yksi suurimmista perustuslakivaliokunnan esiin nostamista ongelmista. Hallituksen esittämä malli olisi tarkoittanut, että markkinamallin myötä maakunnasta tulisi heikko järjestäjä, mikä lisää kustannuksia. Uudistukseen liittyy miljardiluokan muutoskustannukset (mm. ICT, uusi hallinto ja markkinamallin vaatima byrokratia), joille ei ole varattu rahoitusta. Niiden kattaminen on edelleen täysin auki. Maakuntien talous on jo VM:n nykyisen ennusteen mukaan lähes miljardin alijäämäinen niiden aloittaessa 2021. Arviossa ei ole edes huomioitu muutoskustannuksia. Näkymää siitä, kuinka tämä alijäämä saataisiin katettua, ei ole.

Lisäksi indeksileikkuri alkaisi purra täydellä teholla alkuvuosien jälkeen. Se rajoittaisi sote-menojen reaalikasvun 0,9 prosenttiin, jota esimerkiksi asiantuntijakuulemisissa on pidetty epärealistisena. Indeksileikkuri yhdessä edellä mainittujen menopaineiden kanssa tarkoittaisi väistämättä heikennyksiä palvelujen laatuun ja saatavuuteen. VM:n arvion mukaan indeksileikkurin vaikutus olisi 2030 mennessä Pohjois-Karjalassa 7 % sote-menoista ja Pohjois-Savossa 16,1 % nykyiseen verrattuna.

Notifikaatiota, eli valinnanvapausmallin yhteen sopimisen varmistamista EU-oikeuden kanssa perustuslakivaliokunta on vaatinut jo kaksi kertaa aiemmin. Hallitus on kuitenkin ollut sitä mieltä, ettei notifikaatiota tarvitse tehdä. Nyt kolmannen kerran perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että ellei järjestelmän laillisuutta EU-oikeuden kanssa pystytä varmistamaan, on valinnanvapauslain soveltamisen aloittamista lykättävä.

Perustuslakivaliokunta linkittää maakunta- ja sote-paketin toiseen isoon maakuntalakipakettiin, jossa määritellään muut kuin sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntaan tulevat tehtävät. Jos tätä toista lakipakettia (ns. maku 2) ei ennätetä hyväksyä eduskunnassa (mikä on erittäin todennäköistä) tulee lakien väliset kytkökset poistaa ja korjata esimerkiksi rahoitusta koskeva laki. Tämä on työläs prosessi.

Tilanne on nyt sellainen, ettei eduskunta eikä sosiaali- ja terveysvaliokunta voi tehdä hallitukselle kuuluvaa työtä. Hallituksen esityksen muutoksien on tultava hallitukselta, sillä osa perustuslakivaliokunnan vaatimista muutoksista on suuria periaatteellisia asioita. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajaa tai oppositiota on turha syyttää siitä, että hallitus on jääräpäisesti jättänyt korjaamatta aiemmat perustuslakivaliokunnan edellyttämät korjaukset.

Merja Mäkisalo-Ropponen