Myller & Tuomioja: Eduskunta ja kansalaiset edellyttävät muutoksia kaivoslakiin

Ajankohtaista, Yleinen 10:17

Eduskunta hyväksyi keväällä Kanadan sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä tehdyn laaja-alaisen talous- ja kauppasopimuksen, CETA:n. Eduskuntakäsittelyssä nousi huoli, että CETA-sopimuksen sisältämä investointisuoja saattaa aiheuttaa ongelmia erityisesti Suomen kaivosalalla. Monet kanadalaiset yhtiöt, ovat käyttäneet kauppasopimusten sijoittajansuojaa aggressiivisesti etunsa ajamiseen ja ovat myös vältelleet maksamasta veroja Suomeen.

Ulkoasiainvaliokunnan esityksestä eduskunta päätyi edellyttämään hallitukselta, että arviointi kaivoslain uudistamiseksi tulee aloittaa välittömästi ja muutokset tuoda eduskuntaan niin, että ne voidaan saattaa voimaan ennen CETA-sopimuksen voimaantuloa.

Hallitus ei ole vielä vastannut tähän, mutta työ- ja elinkeinoministeriö on teettänyt asianajotoimistolla kaivosalan sääntelystä arvion, jonka mukaan lakimuutoksia ei tarvita. Se ei yllätä, kun tiedetään, että kyseinen lakifirma on aiemmin lobannut kaivosalan toimijoiden, muun muassa Talvivaaran, asiaa.

Suomessa verotetaan kaivostoimintaa kansainvälisesti katsoen kevyesti. Meiltä puuttuu malmien arvoon perustuva kaivosrojaltivero, joka on käytössä lähes kaikissa merkittävissä kaivosmaissa. Kohtuullisesti korkeampi verotus ei estäisi uusia kaivosinvestointeja, minkä osoittavat muiden kaivosmaiden kokemukset.

Kaivosteollisuuden on saatava laaja hyväksyntä. Kuntien ja paikallisyhteisöjen näkemykset tulee aina ottaa huomioon kaivospäätöksissä. Kaivosten viemä maa-ala on poissa muusta käytöstä ja niiden ympäristövaikutukset ovat laajoja ja pitkävaikutteisia.

Suomen kaivoslaissa on edelleen 1700-luvun perintönä valtausperiaate, jonka mukaan malmiesiintymä kuuluu sille, joka varaa alueen itselleen ensimmäisenä. Valtaaja saa etuoikeuden alueelta löytyvien malmien hyödyntämiseen myös yksityisillä mailla. Kotipihaa, hautausmaata tai puolustusvoimien aluetta ei voi varata, mutta valtausperiaate koskee jopa luonnonsuojelualueita. Tällaista “ensiksi ehtinyt saa pitää” –periaatetta ei enää tunneta missään Suomeen rinnastettavassa verrokkimaassa. Muualla lähtökohta on, että mineraaliesiintymät omistaa valtio, joka antaa kaivosyhtiöille oikeuden hyödyntää uusiutumattomia luonnonvarojaan kohtuullista korvausta vastaan,

Suomessa on ymmärrettävä kaivosmineraalien strateginen merkitys. Ympäristövastuita tulee selkeyttää. Kaivostoiminnan voittojen siirtyessä ulkomaille on Suomen valtion rooliksi jäänyt kaivosyhtiöiden sotkujen siivoaminen. Nyt veronmaksajien rahoja käytetään esimerkiksi kanadalaisen kaivosyhtiön omistaman Hituran kaivoksen sulkemisesta aiheutuviin jälkitöihin 16 miljoonaa euroa. Lukua voi verrata siihen, että esimerkiksi kansainvälisesti vertaillen matala kahden prosentin kaivosrojaltivero tuottaisi vuodessa 20 miljoonaa euroa.

 

Riitta Myller, kansanedustaja (sd.)

Erkki Tuomioja, kansanedustaja (sd.)

 

Kirjoitus on ilmestynyt Helsingin Sanomissa 11.10.2018