Riitan kuulumiset isolta mäeltä

Ajankohtaista, Yleinen 10:10

Hyvät toverit,

 

Valoisa aika lisääntyy ja kevään edetessä myös eduskuntavaalit lähestyvät. Tämä näkyy niin television vaalitenteissä, lehtien kirjoittelussa kuin myös eduskunnan keskusteluissa. Gallupeissa olemme olleet vahvoilla, mutta vaaleihin on vielä matkaa ja nyt tarvitaan vahvaa kenttätyötä, keskustelua ja haastamista oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta. SDP:llä on selkeä vaihtoehto ja tulevaisuuslinjaus, joka löytyy osoitteesta https://sdp.fi/fi/suomi-2030/.

SDP:n tammikuun vaalikampanjan avaus oli onnistunut näyttö siitä, että meillä on vahva sanoma ja iso joukko tovereita ykkösrivissä.

Viime päivien uutisotsikot ovat täyttyneet Esperi Caren ja muiden isojen soteyhtiöiden vanhuspalveluiden laiminlyönneistä. Esille tulleet tapaukset ovat pitkälti kulminoituneet hoitohenkilökunnan määrään, onko hoitavia käsipareja todellakin se määrä, joka on sovittu. Viime hallituskaudella sosialidemokraatit kävivät kokoomuksen kanssa hallituksen sisäisen taistelun mitoituksen kirjaamisesta lakiin. Sosialidemokraattinen ministeri Maria Guzenina esitti, että hoitajamitoitukseksi sovittaisiin 0,7 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden, mikä tarkoittaisi vähintään yhtä hoitajaa lisää, joka työvuoroon. Kompromissiehdotuksena mitoituksesta tuli vain suositus ja luku jäi 0,5 :en, minkä jälkiä olemme nyt saaneet ikävällä tavalla todistaa.

Tätä suosituksen tehoa vielä heikennettiin nykyisen hallituksen toimesta. Tavoitteena oli osana säästöohjelmaa alentaa suositus sovitusta 0,5 hoitajasta 0,4 hoitajaan. Tämän oppositio onnistui estämään, mutta tässä yhteydessä hallituspuolueet päättivät, että hoitohenkilöstöön voidaan lukea myös avustavaa henkilöstöä eli käytännössä vanhusten hoivasta nipistettiin. Sopii muistaa, että Suomessa vanhusten hoivaan käytetään selvästi vähemmän rahaa kuin muissa pohjoismaissa ja ero näkyy erityisesti hoitajien määrässä.

Esiin tulleiden väärinkäytösten vuoksi koko oppositio onkin lähtenyt mukaan SDP:n välikysymykseen vanhuspalveluiden tilasta. Asia jakaa myös hallituspuolueita, kun sekä keskusta että siniset tulivat opposition rintamaan siinä, että 0,7 suuruinen mitoitus tulisi kirjata lakiin. Kokoomus on esittänyt, että koko kysymys haudattaisiin parlamentaariseen selvitystyöhön, heille on sanottu, että asia on hoidettu, kun tulette samaa joukkoon muiden kanssa. Arvata vain sopii, miksi kokoomus on niin tiukasti omalla linjallaan.  Nyt esiin tulleet epäkohdat asettavat hallituksen soteuudistuksen ylle yhä vahvempia epäilyksiä erityisesti sen valinnanvapausmallia kohtaan. Nyt esillä olleet kansainvälisten sijoitusyhtiöiden omistamat yritykset ovat julkisuudessa kertoneet, miten omistajista on tullut miljonäärejä samalla kun tuloksesta ei ole riittänyt verotettavaa tuloa Suomeen. On vakavasti herätettävä kysymys siitä, miten hyvinvointivaltion palveluja tuotetaan. Mikä osuus vähintään pitää olla omalla julkisella tuotannolla ja kuinka paljon voidaan antaa ulos. Pienet ja keskisuuret maakunnalliset ja kansalliset hoivayritykset ja järjestöt ovat tässä menossa myös suuria häviäjiä.

Vaalikauden lähestyessä loppuaan myös keskustelu Suomen taloudesta ja tulevan hallituksen talouspolitiikasta kiihtyy. Hyvän suhdanteen aika on meillä ohitettu ja työllisyyskehitys on vaarassa pysähtyä. Samalla on varauduttava siihen, että työikäisen väestön määrä vähenee ja hoivan tarve ikääntyvien parissa kasvaa. Tulojen ja menojen tasapaino ei ole näkyvissä, ellei työllisyyttä saada selvästi nousemaan.

Jotta voimme kestävästi vahvistaa työllisyysastettamme muiden pohjoismaiden tasolle, on koulutuksesta huolehtiminen ensiarvoisen tärkeää. Jokaiselle nuorelle tulee taata vähintään toisen asteen koulutuspaikka. Koulutukseen tällä hallituskaudella tehdyt suuret leikkaukset uhkaavat tämän tavoitteen saavuttamista ja lisäävät oppivaikeuksia ja nuorten syrjäytymistä. Työllisyys tavoitteen saavuttamiseksi meillä ei ole varaa yhteenkään koulupudokkaaseen tai syrjäytettyyn nuoreen. Tämä pätee niin kantasuomalaisiin kuin maahanmuuttajiin ja tänne pakolaisina tulleisiin. Tarvitsemme kaikkia.

Suomen tulevaisuuden kannalta on ensisijaisen tärkeää, ettei politiikka ole liian Helsinki-keskeistä, vaan sen tulee tunnistaa koko Suomen parhaat puolet. Nykyhallitus on käytännössä unohtanut aktiivisen aluepolitiikan. Keskustapuolue on nyt vaalien lähestyessä panikoitunut ja ryhtynyt syyttämään sosialidemokraatteja keskittämisestä. Kuitenkin vielä viime hallitus alueellisti mm puolustusvoimien palvelukeskuksen Joensuuhun. Sen sijaan keskustavetoinen hallitus on jättänyt kaikki mahdollisuudet käyttämättä sijoittamalla Tuomioistuinviraston
pääkaupunkiseudulle ja tekemällä Fimeasta nahkapäätöksen.

Pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen Suomessa maakuntien saavutettavuus on niiden elinehto. Alueiden omat vahvuudet ja elinkeinot ja tätä kautta myös positiivinen työllisyyskehitys saadaan täyteen potentiaaliinsa vahvassa yhteydessä muuhun maahan. Ihmisten liikkuminen kuin myös tavaroiden esteetön pääsy markkinoille, niin kiskoilla kuin maanteillä, ovat elinvoimaisien maakuntien perusedellytyksiä. Tätä taustaa vasten myös Itä-Suomi tarvitsee nopeat yhteydet ja kolmen tunnin junayhteys niin Kuopiosta kuin Joensuusta Helsinkiin tulee nostaa vahvasti osaksi tulevaisuuden liikennepolitikkaa. Varteenotettava vaihtoehto lentoliikenteelle olisi myös merkittävä ilmastoteko.

Nyt on aika keskustella vaihtoehdoista. Eduskuntavaalit ratkaisevat mihin suuntaan hyvinvointivaltiota viedään. Jatkuuko markkinoistaminen vai vahvistuuko yhteisvastuu? Markkinat ovat hyvä renki, mutta huono isäntä. Tämä muistettakoon kaikissa yhteyksissä ja päätöksissä.

Omalta osaltani kiitän kaikkia tovereita yhteistyöstä ja tuesta eri tehtävissä. Joidenkin kanssa se on kestänyt jo lähes viisikymmentä vuotta, kun aloitetaan 1970-luvun koulupolitiikasta. Mukana olen edelleenkin nostamassa oikeudenmukaisuuden sanomaa niin että vakaa ja tasa-arvoinen yhteiskuntakehitys voi jatkua ja kehittyä edelleen, sillä se on voimavaramme, jota emme saa hukata.

 

Vaalityöiloa ja valoisaa kevättä kaikille!

– Riitta Myller