Seppo Eskelinen: Viennin vahvistaminen tehdään yhdessä

Yleinen 11:35

Viennin vahvistaminen tehdään yhdessä

Metsäyhtiö UPM:n päätös Jämsän Kaipolan tehtaan sulkemiseksi on jälleen nostanut esille keskustelun suomalaisten tuotteiden ja viennin kilpailukyvystä maailmalla. Vientivetoisena taloutena kansainvälisen talouden ja kaupan heilahdukset näkyvät meillä voimakkaasti.
Palkanmuodostus ei suomalaisessa mallissa kuuluu poliitikoille vaan työmarkkinapöytiin, mutta on syytä huomata, että työmarkkinoilla on pitkään tehty hyvin maltillisia ratkaisuja, unohtamatta vuonna 2016 tehtyä kilpailukykysopimusta, jonka myötä palkansaajat käytännössä hyväksyivät ansiotason alennukset ja työajan pidennyksen. Samoin vuonna 2011 tehty työnantajien Kela-maksun poistu kevensi meillä merkittävästi palkkauksen kuluja työnantajille. Metsäteollisuuden kilpailukyvyn ongelma eivät ole alle 10% palkkakustannukset.

Suomen pidetään usein korkean verotuksen maana, mutta tosiasiassa yritysten verotus on meillä hyvin kilpailukykyinen esimerkiksi tärkeimpiin kilpailijamaihimme verrattuna. Yhteisöveroa laskettiin hallituskaudella 2011-2015 yhteensä kuudella prosenttiyksiköllä, mikä vahvisti merkittävästi vientiteollisuutemme kilpailukykyä. Samoin yritysten investointien vauhdittamiseksi nykyinen hallitus otti tämän vuoden budjetissa käyttöön koneiden ja laitteiden kaksinkertaisen poistomahdollisuuden verotuksessa vuosille 2020—2023, mikä tarkoittaa yritykselle arviolta lähes 900 miljoonan veroetua.

Vientiteollisuutemme vahvuus on historia saatossa perustunut tutkimukseen, tuotekehitykseen, osaavaan työvoimaan ja korkeaan jalostusasteeseen. Koventuneessa kansainvälisessä kilpailussa tämä nousee entistäkin tärkeämmäksi tekijäksi. Valitettavasti panostuksemme esimerkiksi uusiin innovaatioihin ovat hiipuneet. Tätä kehityskulkua kääntämään hallitus onkin esittänyt ensi vuoden budjettiin yrityksille ylimääräistä verovähennystä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa yhteistyössä tehtyjen tutkimus- ja innovaatiohankkeiden menoista.

Samoin väylämaksujen puolittaminen ja teollisuuden sähköveron alentaminen EU:n minimitasolle vahvistavat edelleen toimintaedellytyksiä. Myös hallituksen merkittävät liikenneinvestoinnit kuljetusten turvaamiseksi ja sujuvoittamiseksi pitivät teollisuuden pyörät kirjaimellisesti pyörimässä. Itä- ja Pohjois-Suomen osalta myös hallituskauden mittainen päätös vientiteollisuuden kuljetustuesta on tärkeä kilpailukyvyn kannalta.
Viennin kilpailukyvyn ja teollisuutemme aseman vahvistaminen ovat meidän kaikkien yhteinen asia ja hallitus on jo tehnyt mittavia toimia, mutta työtä on yhä jäljellä. Samalla on kuitenkin syytä muistaa, että se ei koostu vain palkoista ja verotuksesta, vaan on syytä nähdä myös laajempi kokonaisuus. Suomalainen työ ja työntekijä ansaitsisi joskus myös ”patruunoiden” arvostuksen. Suomalaisen vientiteollisuuden menestyminen vaatii kansallista yhteistä suuntaa sekä entistä tiiviimpää ja laajempaa yhteistyötä.

-Seppo Eskelinen
kansanedustaja (sd)