Vaaliohjelma

Savo-Karjalan alueen elinvoimaisuuden turvaaminen on tulevan vaalikauden tärkein
tavoitteemme. Elinvoimaisuuden tärkeimmät tekijät ovat alueen veto- ja pitovoima:
toimeentulo työstä ja arjen sujuvuus. Toimeentuloon tarvitaan elinvoimaisia ja kehittyviä
yrityksiä ja niille toimivaa infrastruktuuria. Sujuva arki taas pitää sisällään kaiken inhimillisen
eli asumisen, työn ja palvelujen hyvän kokonaisuuden. Työmahdollisuudet, julkisten
palvelujen saatavuus ja laatu, harrastusmahdollisuudet, koulutustarjonta ja asumisen hyvät
ratkaisut ovat veto- ja pitovoiman rakennuspalikoita. Savo-Karjalan Sosialidemokraattien
mielestä elinvoiman kannalta keskeisiä tekijöitä ovat alueemme koulutus, turvallisuus ja
työllisyys sekä kestävät liikenne- ja energiaratkaisut.


Koulutus
Laadukas koulutusjärjestelmä kaikilla koulutusasteilla on Suomen menestyksen perusta.
Koulutus ja sivistys lisäävät hyvinvointia ja ihmisten inhimillistä sekä sosiaalista pääomaa.
Koulutuksen rahoitus on turvattava.

Varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa lapset ja nuoret saavat valmiudet pärjätä elämässä.
Panostukset koulutukseen ovat tärkeitä yksilöiden ja yhteiskunnan kannalta. Maksuton
varhaiskasvatus ja kaksivuotinen esiopetus ovat esimerkkejä tulevaisuusinvestoinneista,
jotka maksavat itsensä takaisin. Savo-Karjalassa päiväkotien ja koulujen on oltava
kiusaamisesta vapaita paikkoja, joissa jokainen lapsi saa olla oma itsensä ja oppia tärkeät
elämässä vaadittavat taidot. Näin ehkäistään nuorten syrjäytymistä, joka on vakava
yhteiskunnallinen ongelma.

Savo-Karjalassa on hyvät mahdollisuudet kehittää ammatillista koulutusta. Nykyinen hallitus
on lisännyt toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoitusta 320 milj.€. Tätä kehitystyötä
on jatkettava ja sen on oltava opiskelijalähtöistä, eikä esimerkiksi työssä tapahtuvaa
oppimista saa käyttää paikkaamaan työvoimavajetta. Ammatillinen koulutus turvaa
työvoiman saatavuutta ja luo uusia työpaikkoja yhteistyössä yrityselämän kanssa.
Työvoimapulan paikkaamisessa monikielinen ammatillinen koulutus on tärkeä väylä
kansainvälisen työvoiman rekrytointiin.

Savo-Karjalan alueen ammatti- sekä korkeakoulutuksen innovaatiotoiminta on keskeinen
menestystekijä. Alueellista Itä-Suomen alueen elinvoimaa lisätään koulutuksen sekä
tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla. Korkeakoulujen aloituspaikkojen määrä
ja resurssit sekä sujuva siirtymä toiselta asteelta korkeakouluopintoihin on turvattava.
Koulutukseen panostaminen on ykkösasiamme.


Turvallisuus
Sisäisen turvallisuuden perusta ja jatkuvuus luodaan politiikalla, joka vähentää eriarvoisuutta
yhteiskunnassamme ja vahvistaa kansalaisten osallisuutta. Tässä sote-palveluilla on suuri
merkitys. Päihdehaittojen vähentäminen ja nuorten mielenterveyden tukeminen edesauttavat
osaltaan turvallisuuden rakentamista.

Viranomaisten näkyvä läsnäolo on tärkeä osa arjen turvallisuutta. Sisäisessä
turvallisuudessa avainasemassa ovat viranomaisten resurssit ja yhteistyö. Poliisin
resursseja on portaittain nostettava. Poliisiasemaverkostoa Savo-Karjalan alueella ei saa
enää karsia. Viranomaisyhteistyötä poliisin, rajavartioston ja pelastustoimen välillä on
edelleen tuettava harvaan asutuilla alueilla. Pelastusalan työvoimapulaan on vastattava
lisäämällä koulutusmääriä erityisesti Kuopion pelastusopistolla ja varmistamalla
hyvinvointialueiden rahoitus. Vapaaehtoisen pelastustoiminnan asemaa on parannettava
pelastuslaissa, jotta asianmukaiset pelastuspalvelut voidaan taata koko Savo-Karjalan
alueella.

Rajan rooli ja merkitys on muuttunut Venäjän sodan myötä. Muuttuneeseen tilanteeseen on
vastattava huolehtimalla Niiralan rajavartioston investoinneista ja turvaamalla sekä rajan
että tullin henkilöstöresurssit. Puolustusvoimien ja rajavartioston alueelliset koulutustarpeet
on arvioitava uudelleen, kun Suomi liittyy puolustusliitto Naton jäseneksi. Savo-Karjalassa
Rissalan lennosto ja Onttolan rajavartiosto pystyvät tarvittaessa vastaamaan
muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen lisäämällä koulutusmääriä lähellä itärajaa.
Rajavalvonnassa uuden teknologian merkitys kasvaa. Jäsenyyden myötä myös kyber- ja
hybridiuhkien torjumiseen on panostettava entistä vahvemmin.


Työllisyys ja elinvoima
Suomi elää työstä. Työmarkkinoiden tulee toimia yhdessä sovituin inhimillisin pelisäännöin
siten, että kaikilla on mahdollisuus kokoaikatyöhön. Työelämään tarvitaan lisää joustavuutta
työhyvinvoinnin lisäämiseksi sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Osa-aikatyö
sopii esimerkiksi opiskelijoille ja perhe-elämän takia joustoja kaipaaville työntekijöille. Emme
hyväksy pätkätyösopimuksia emmekä työntekijän pakottamista osa-aikaiseen
työsuhteeseen. Työstä saatavalla palkalla pitää tulla toimeen.

Työllisyysasteen nostaminen lisää yhteiskunnan kantokykyä, kun erilaiset kustannukset
nousevat ja väestö ikääntyy. Tavoitteen saavuttamiseksi on keskeistä kehittää
työllisyyspalveluita ja turvata riittävät resurssit, kun palvelut siirtyvät TE-toimistoista kunnille.

Työvoimapula uhkaa kestävää kasvua myös Savo-Karjalan alueella. Työllisyyskoulutuksen
lisäresurssit, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja työperäisen maahanmuuton
lisääminen ovat esimerkkejä keinoista vastata tähän. Myös osatyökykyisten työllisyyttä on
lisättävä.

Aluetalouden kannalta olennaista on jalostusasteen nosto. Savo-Karjalan vahvuudet ovat
raaka-ainepuolella metsä- ja maataloustuotteissa. Sosialidemokraatit tukevat näiden
alueellista jatkojalostusta innovaatio- ja kehitysrahoituksin. Kaiken rahoituksen lähtökohtana
tulee olla kestävä kehitys.


Liikenne
Kolmen tunnin saavutettavuus on Savo-Karjalan asukkaiden, yritysten ja matkailun pito- ja
vetovoiman kannalta avainkysymys. Alueellisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on lisäksi
parannettava kuljetuskapasiteettia sekä raiteilla että maanteillä.

Raideinvestoinneista tärkeimpiä ovat Karjalan radan ja Savon radan kunnostus sekä
Kuopion Matkakeskuksen II-vaiheen rahoitus. Joensuu–Kontiomäki-radan välityskykyä on
parannettava. Myös maakuntien lentoliikenteen jatko on turvattava kestävällä tavalla.
Toimiva valtatieverkko on Savo-Karjalalle elinehto. Valtateiden 5, 6 ja 9 peruskorjaukset on
suunniteltava ja valtatie 23:n peruskorjaus saatettava loppuun. Perusväylänpidon
rahoituksen tulee säilyä riittävällä tasolla indeksikorotukset huomioiden.

Harvaan asuttujen alueiden liikkumiseen ja logistiikkaketjuihin on panostettava.
Joukkoliikenteen kattavuutta koko Savo-Karjalassa on kehitettävä. Fossiillittomien
polttoaineiden kehitystyötä on vietävä edelleen vahvasti eteenpäin hankintatuilla. Kevyen
liikenteen edellytyksiä taajama-alueilla parannettava.

Savo-Karjalan kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat myös yksityisteiden rahoitus ja
puuhuollon kuljetusten rahoituksen turvaaminen. Maakuntiemme vientiyritysten alueellisesta
kuljetustuesta pitää sopia koko hallituskauden ajaksi.
Kuopion seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusta on vietävä eteenpäin.
Vastaavia kuntien ja valtion yhteistyötä vahvistavia sopimuksia on saatava myös muihin
alueemme keskuksiin.


Energia
Savo-Karjalasta on mahdollista tehdä pitkälle energiaomavarainen.
Suomi pyrkii eroon fossiilisista energianlähteistä. Samalla pyritään mahdollisimman
korkeaan energiaomavaraisuuteen. Savo-Karjalassa on hyvät mahdollisuudet edistää
Suomen tavoitteita alueellisesti niin sähkön- ja lämmöntuotannon kuin liikennepolttoaineiden
ja teollisuuden energian osalta.

Pitkien välimatkojen maakunnissa sähkö ei aina ole käyttökelpoinen liikennepolttoaine, ja
raskaaseen liikenteeseen se ei toistaiseksi sovellu ollenkaan. Sosialidemokraatit edistävät
Savo-Karjalan oman liikenne-energian tuotantoa. Siihen tarvitaan sektorit ylittävää
yhteistyötä.

Biokaasu on tulevaisuuden merkittävä energialähde. Esimerkiksi maataloudella on suuri
potentiaali biokaasun tuotantoon. Suuntaamalla valtion investointitukia maatilojen ja
liikennekaasun tuottajien yhteishankkeisiin saadaan tehokkaasti suuria aluetaloushyötyjä.
Metsäteollisuuden sivuvirroista tuotettavat puupohjaiset polttoaineet lisäävät Savo-Karjalan
omavaraisuutta liikenne-energiassa.

Savo-Karjalassa aurinko- ja tuulivoiman hyödyntäminen on vielä alkuvaiheessa. SDP tukee
molempien rakentamista ja sähkön varastointia. Lisäksi on käynnistettävä synteettisten
polttoaineiden valmistus käyttäen aurinko- ja tuulivoimaa.