Sote-uudistus on Suomen historian yksi merkittävimmistä hallinnollisista uudistuksista. Vuoden 2023 alusta lukien vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Nyt on kulunut vajaa puoli vuotta tästä muutoksesta. Olen miettinyt, onko liian aikaista arvioida uudistuksen tavoitteiden toteutumista eri alueilla ja päätynyt siihen, että keskustelua ja arviointia tulee tehdä jatkuvasti talouskeskustelun rinnalla. Pelkkä kustannustehokkuus tavoite ei vie tätä uudistusta maaliin.  

Joten haastan teidät pohtimaan, turvaako hyvinvointialue yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut koko alueen väestölle, myös pienempien paikkakuntien asukkaille. Onko keskitytty parantamaan palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, jotta myös ne asukkaat, jotka iän tai terveydentilansa vuoksi ovat huonosti liikkuvia tai muuten estyneitä hakeutumaan palveluiden piiriin, saavat avun.

Erityisen tärkeä mietinnän aihe meille Itä-Suomalaisille on, miten kavennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja. Hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyössä painopiste on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mikä vähentää tarvetta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Eri tilastojen mukaan me olemme Suomen sairastavinta väkeä ja ikärakenteemme lisää haasteita terveydenedistämiseen. Ikäihmisten omatoimisuuden ja kunnon parantaminen luo elämänlaatua ja mahdollistaa kotona asumisen mahdollisimman pitkään, joten koskaan ei ole liian myöhäistä elää terveemmin. Tämä vaatii ammattilaisten tukea ja opastusta, johon myös kolmas sektori pitää ottaa mukaan.

Haasteena on myös syntyvyydenlasku maakunnissamme. YLEn viime viikon uutisen mukaan ihmiset ottavat tänä päivänä perheenjäseniksi enemmän koiria, kuin saavat lapsia. Tämä suuntaus on maailmanlaajuinen, mutta kyllä se mietityttää. Jotta lapsiluku kasvaisi, perheet tarvitsevat tukea arjen asioissa, varsinkin silloin kun vanhemmuus tuo voimia kuluttavia haasteita.

Tavoitteena on, että hyvinvointialueilla toimintarakenteita ja -tapoja luodaan ihmislähtöisten palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Tähän toiminnan kehittämiseen tarvitaan ammattilaisia, johtamaan, kehittämään ja tekemään työtä. SOTE alalla on huutava pula osaavista ammattilaisista ja näen että tämä on suurin haaste hyvinvointialueiden onnistumisessa. Ei pelkkiä lisäkäsiä, vaan kokoaikaisia, ajattelevia ja osaavia ammattilaisia.

Haasteista huolimatta uskon siihen, että me onnistumme tässä uudistuksessa.  Keskustelua, ohjausta ja eri tahojen tukea toiminnan kehittämiseen tarvitaan. Valtiovallan tulee tähän osallistua, eikä pelkästään toimia talouden takaajana.

Tuula Väätäinen (sd)

kansanedustaja