Seppo Eskelinen: Vahva talouspolitiikka tukee elpymistä

Vahva talouspolitiikka tukee elpymistä

Suomi on selviytynyt koronaepidemiassa verrattain pienen vaurioin niin tartuntatilanteen kuin talouden osalta. Rokotustilanteen parantuminen myös osaltaan antaa valoa epidemian voittamiselle.

Talouspolitiikan arviointineuvosto antoi raporttinsa hallituksen talouspolitiikasta. Merkille pantavaa on, että talousasiantuntijoista koostuva neuvosto piti hallituksen linjaa onnistuneena ja elvyttävää politiikkaa nykyiseen taloustilanteeseen sopivana.

Neuvosto katsoi myös, että vaikka epidemian alkuvaiheessa yritysten tukeminen ei täysin palvellut tarkoitustaan, niin myöhemmissä tukipaketeissa valtaosa näistä ongelmista on pystytty korjaamaan. Myös kuntien tukeminen on ollut tärkeää, jotta emme ole joutuneet leikkausten ja palvelujen alasajon kierteeseen.

Arviointineuvosto samoin kantoi ansiokkaasti huolta työllisyyden vahvistamisesta. Tämän huolen hallitus myös jakaa ja jatkaa työllisyystoimia, jotka on arvioitu jo nyt Sipilän hallituksen tasolle.   Tässä työssä esimerkiksi pohjoismaisen työnhaun malli, kuntakokeilujen käynnistyminen ja oppivelvollisuuden laajennus ovat keskeisiä elementtejä, mutta edelleen lisätoimia tarvitaan ja kevään kehysriihi on tässä seuraava etappi.

Heinäkuussa hyväksyttyä EU:n elpymisvälinettä on kritisoitu erityisesti siitä, että Suomi saa vähemmän kuin mitä maksaa. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin unohdettu, että saannon pieneneminen johtuu siitä, että taloutemme on selvinnyt verrattain vähemmin vaurioin. Lopullinen saanto tiedetään vasta kesäkuussa 2022.

Samoin tulee muistaa, että elpymisvälineen panostukset ovat käytettävissä vuosien 2021-23 aikana, kun taas takaisinmaksu tapahtuu vaiheittain aina vuoteen 2058 asti.    On arvioitu, että elvytysrahalla saataisiin jopa 3-4 kertainen vipuvaikutus uuteen kasvuun. Pohjois-Karjalassa on monia merkittäviä investointeja odottamassa tukipakettia, kuten esimerkiksi biotalous, Fotoniikkakeskus ja GTK Mintec Outokummussa.

Euroopan tason elvytys on perusteltua ennen kaikkea sisämarkkinoiden toipumisen vahvistamiseksi. Eurooppa on tärkein vientimarkkinamme, joten koko maanosan toipuminen on myös Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeää. EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2019 lähes 60%. 

Tärkeintä on nyt suunnata tämä rahoitus tehokkaisiin kasvua ja kestävää kehitystä edistäviin investointeihin, jotka paitsi saavat yksityistä rahaa liikkeelle, mutta myös pidemmällä aikajänteelle vahvistavat taloutemme kasvupohjaa, työllisyyttä ja kilpailukykyämme pitkälle tulevaisuuteen.

-Seppo Eskelinen

kansanedustaja (sd)