Terveydenhuoltolain (1326/2010 2§) tarkoituksena on
1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta;
2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja;
3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta;
4) vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä
5) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen välistä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä.
Pohjois-Karjalan perusterveydenhuollossa Siun soten toiminta-aikana tätä lakia ei ole noudatettu vastaanottopalvelujen puutteellisuuden takia läheskään kaikilla maakunnan terveysasemilla. Tämän kesän aikana on useita terveysasemia ja osastoja kiinni henkilökuntapulan takia. Terveyskeskusten vastaanottotoimintojen sulkemisesta päivystyspotilailta tulee ilmoituksia päivittäin ensihoitoyksiköille ja 24/7 palveluihin. Näyttää vahvasti siltä, että terveyskeskusten katastrofaaliseen tilaan ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota.
Nykyinen toimintamalli saattaa maakunnan asukkaat eriarvoiseen asemaan sekä kuormittaa suhteettomasti yhteispäivystystä ja ensihoitoa. Näihin palveluihin hakeutuu runsaasti sellaisia potilaita, jotka normaalitilanteessa voisivat hoitaa asiansa omalla terveysasemalla virka-aikana. Kustannusmielessä nykyinen malli on tehotonta toimintaa. Aloittavan hyvinvointialueen alimitoitettu budjetti ei kestä tällaisesta toimintamallista syntyviä kululisäyksiä.
Koronapandemian ja toimimattomien terveyskeskuspalvelujen takia suuri osa kansantaudeista ja muista vakavista sairauksista on jäänyt löytymättä. Tuleville vuosille tässä on muhimassa suuri ja kallis pommi, koska taudit eivät ole mihinkään vähentyneet. Niitä ei ole löydetty, koska ihmiset eivät pääse vastaanotoille.
SDP:n aluevaltuustoryhmä esittää, että
aluehallitus perustaa alan asiantuntijoista koostuvan työryhmän, joka ryhtyy selvittämään, miten hyvinvointialueen käynnistyessä saadaan perusterveydenhuollon palvelut terveydenhuoltolain edellyttämälle tasolle koko maakunnan alueella niin, että maakunnan kaikki asukkaat saavat tasapuoliset ja riittävät PTH-palvelut. Palveluiden keskittäminen suuriin taajamiin ei voi olla itsetarkoitus ja tavoite. Kun perusterveydenhuollon palvelut toimivat, ihmisten hyvinvointi lisääntyy terveydentilanteen parantuessa. Samalla hyvinvointialueen rahoituspohja vahvistuu ja voimme jatkossakin pysyä omana hyvinvointialueena.