Itä-Suomi, ja erityisesti Pohjois-Karjala, elää monella tavalla murrosta. Väestön ikääntyminen, nuorten poismuutto ja saavutettavuuden haasteet nakertavat alueen elinvoimaa. Samalla meillä on kuitenkin merkittäviä vahvuuksia: metsäteollisuus, bio- ja kiertotalous, korkeatasoinen tutkimus sekä matkailun tarjoamat mahdollisuudet alueemme kehittämiseen.
Pohjois-Karjala on Itä-Suomen sydän ja rajaseutuna sen merkitys ulottuu koko Suomen turvallisuuteen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Alueen oppilaitokset kouluttavat osaajia eri aloille, ja vahva metsä- ja biotalousosaaminen luo perustaa kestävälle kasvulle. Pohjois-Karjala osoittaa, että rajamaakuntakin voi olla innovaatioiden ja yhteistyön keskus.
EU:n alue- ja rajapolitiikassa ymmärretään, kuinka erityisolosuhteet vaikuttavat arkeen ja kehitykseen. Tämä tarjoaa meille mahdollisuuksia hakea tukea ja kumppanuuksia, mutta samalla velvoittaa pitämään ääntämme kuuluvilla myös kansallisessa päätöksenteossa. Onkin erikoista, että välillä tuntuu siltä, että Euroopan unionissa Itä-Suomen tilanne ymmärretään paremmin kuin oman maamme hallituksessa. Kun Pohjois-Karjala taannoin menetti 23 miljoonaa euroa aluekehitysrahaa, kyse ei ollut EU:n päätöksestä vaan Suomen omasta toimeenpanosta.
Itä-Suomen ja Pohjois-Karjalan ääni ei saa hukkua hallituksen pöytäkirjoihin. Jos EU ymmärtää tilanteemme paremmin kuin oma hallituksemme, on se meille sekä mahdollisuus että hälytyskello. Hälytys siksi, että meidän on kaksinkertaistettava vaikuttamistyömme kotimaassa.
Itä-Suomen tulevaisuus riippuu siitä, kuinka rohkeasti vaikutamme ja kuinka yhtenäisesti viestimme. Pohjois-Karjala on tässä avainasemassa. Meillä ei ole varaa tässä tehtävässä epäonnistua, joten meidän on varmistettava, että ääni kuuluu myös hallituspuolueiden korviin ja että vaikuttamistyömme saa ansaitsemansa painoarvon myös kotimaassamme.
Outi Kastinen
maakuntavaltuutettu (sd.)