Tuula Väätäinen vappupuhe

Yleinen 14:27

Hyvät ystävät ja toverit

Tänä vuonna vietämme vappua, työväenliikkeen juhlapäivää, hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa. Nyt on pysähdyttävä miettimään, miten tuemme toisiamme näiden vaikeiden aikojen ylitse. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan helpottaa toisen jaksamista. Vaikka juhlistamme vappua tänä vuonna etäyhteyksien kautta, niin olemme kuitenkin perinteisten asioiden äärellä. Historiansa ajan työväenliike on tehnyt työtä paremman tulevaisuuden puolesta. Nyt poikkeuksellisina aikoina tarvitsemme uskoa valoisammasta tulevaisuudesta. Asiat kyllä järjestyvät.

Kriisi ei kohtele meitä tasa-arvoisesti, siksi katseemme ja huomiomme on oltava siellä, missä kriisin vaikutukset näkyvät eniten. Vaikeuksiin joutuneet ihmiset tarvitsevat tukeamme. Hyvinvointimme ja turvallisuutemme eteen työskentelevät ansaitsevat kiitoksemme. Näinä aikoina yhteinen etu täytyy asettaa oman edun edelle. Olemme joutuneet luopumaan monista meille tärkeistä asioista. Moni kantaa huolta omasta ja läheisten terveydestä sekä jaksamisesta. Murheet toimeentulon riittävyydestä ja arjessa pärjäämisestä ovat monilla läsnä. Jokainen meistä kohtaa kriisin omalla tavallaan.

Suomalaiset ansaitsevat kiitosta viranomaisten ja hallituksen ohjeiden noudattamisesta. Vaara ei ole kuitenkaan ohi ja kärsivällisyyttä tarvitaan edelleen, mutta on selvää, että rajoitustoimenpiteet ovat toimineet. Rajoitusten tarkoituksena on suojella meitä kaikkia. Niiden noudattaminen on meidän kaikkien vastuulla. Ohjeita ja sääntöjä noudattamalla suojelemme toinen toisiamme ja kunnioitamme heitä, jotka pitävät meistä huolta. Itsekuri on tässä tilanteessa parasta välittämistä. Näinä aikoina on myös hienoa nähdä, miten ihmiset ovat kriisin keskellä lähteneet toisiaan auttamaan. Ihmiset ovat tarjonneet apuaan perheenjäsenilleen, sukulaisilleen ja ystävilleen ja myös naapureilleen sekä monille pienyrittäjille. Toivottavasti tämänkaltainen uusi yhteisöllisyys jää pysyväksi osaksi arkeamme kriisin jälkeenkin.

Koronakriisin aiheuttamia vaikutuksia on kaikessa laajuudessaan vielä vaikea arvioida, mutta jo nyt on selvää, että yhteiskuntaamme on kohdannut vaikein koettelemus sitten sodan jälkeisen ajan. Kriisi tulee aiheuttamaan mittavat inhimilliset ja taloudelliset vahingot. Meidän suomalaisten tulee yhdessä toimia siten, että selviämme vaikeasta tilanteesta mahdollisimman pienin vaurion. Ensisijaisen tärkeää on minimoida terveydelliset ja sosiaaliset vahingot sekä ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin, joiden avulla taloudelliset menetykset jäävät mahdollisimman pieniksi.

Tähän mennessä SDP:n johtama hallitus on antanut kaksi lisätalousarviota, joiden avulla tuemme työpaikkojen säilymistä ja yrityksiä, parannamme sosiaaliturvaverkkoja ja terveydenhuollon resursseja. Yritystukien jaossa ilmenneet ongelmat tullaan korjaamaan ja tukien myöntämisen perusteita on muutettava työllisyyttä korostaviksi. Kiinni on myös pidettävä siitä, että työttömiksi jääneiden ja lomautetuksi joutuneiden on saatava tukensa. Hallitus turvaa ihmisten toimeentuloa näinä vaikeina aikoina. Tulevissa lisätalousarvioissa on tarpeen linjata enemmän elvyttävistä toimenpiteistä, joilla Suomi pääsee kriisin jälkeen takaisin nousuun ja joilla luomme kestävää kehitystä sekä vahvistamme työllisyyttä ja talouden kasvua.
Suomen kunnat kantavat vastuun suurimmasta osasta hyvinvointivaltiomme palveluista. Siksi kuntia on tuettava nyt kun tarve on suurimmillaan. Kriisin aiheuttama verotulojen heikkeneminen ja lisämenot ovat ajaneet monet jo ennestään heikossa asemassa olevat kunnat entistä ahtaammalle. Liikkeelle on saatava akuutti kuntien tukipaketti ja myöhemmin on ratkaistava kroonisesti alijäämäisen kuntatalouden tulevaisuus.

Suomessa on seuraavaksi mahdollista siirtyä asteittain ja hallitusti laajoista yhteiskunnallisista rajoitustoimista yksilöiden toimintaa rajoittaviin toimiin. Kaikista rajoituksista ei voida kuitenkaan luopua kerralla, sillä tilanne on yhä vakava. Hallitus on tehnyt varmoja ja ripeitä toimia pandemian hillitsemiseksi, rajaamiseksi ja tukahduttamiseksi. Virheitä on matkan varrella sattunut. Virheet korjataan ja niistä otetaan opiksi. Liiallinen virheiden pelko johtaa monesti päättämättömyyteen. Tässä tilanteessa Suomella ei ole varaa olla päättämätön. Meidän on määrätietoisesti huolehdittava myös siitä, että kriisi ei johda yritysten konkurssiaaltoon ja työttömyyden rajuun kasvuun.

Kriisin hillitsemiseen pyrkivillä rajoitustoimenpiteillä on monia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Kriisi nostattaa aivan uudenlaisia huolia ja ongelmia, joita emme voi ohittaa olankohautuksella. Entistä useampi kokee yksinäisyyttä, jonka seurauksia on vaikea ennustaa. Koskaan aikaisemmin ihmisiä ei ole tarvinnut vastaavalla tavalla eristää läheisistään ja ystävistään. Ikävät vaikutukset näkyvät nyt monessa perheessä. Ahdistusta, niukkuutta, turvattomuutta. Perheissä vastaavanlaista ei ole aiemmin koettu. Jollei mitään tehdä, kriisin vaikutukset lapsiin ja nuoriin voivat ulottua pitkälle. Erityistä huolta kohdistuu niiden perheiden lapsiin ja nuoriin, joilla oli vaikeaa jo ennen koronaa. Aika toimia on nyt.

Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevien perheiden auttamiseksi kaikkien Suomen kuntien on tarjottava korvaava ruoka-apu kouluruualle. Kriisillä on myös vaikutusta lasten ja nuorten mielenterveyteen. Siksi on pohdittava, että voisivatko mielenterveys- ja päihdepalvelut olla auki kesällä. Monelle lapselle ja nuorelle syntyy poikkeusjärjestelyistä oppimisen vajetta sekä oppimisvaikeuksia. Ne on korjattava viipymättä tilanteen normalisoituessa. Oppimisen laadun varmistaminen vaatii myös lisäresursseja koulutukseen. Hallitus lupaa toimia sen puolesta, että kaikki lapset ja nuoret pidetään mukana.
Kriisin keskellä helposti unohdamme, että nykyisessä tilanteessa piilee myös mahdollisuus. Globaalitalouden järjestelmä ei nykyisellään kannusta kestävää kehitystä edistäviin toimiin sekä vaikeuttaa ilmastonmuutokseen ja ei-valtiollisiin turvallisuusuhkiin puuttumista. Koronan jälkeen nykyinen epävakaa ja kriisejä aiheuttava globaali talousjärjestelmä on uudistettava vakautta, kestävää kehitystä, oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa edistäväksi.
Koronakriisin jälkeisessä maailmassa Suomi ei ole vahinkojen korjaamisessa yksin, eurooppalainen yhteistyö tulee olemaan silloin entistä tarkeämmässä asemassa. Toimintakykyinen, vahva ja yhtenäinen Euroopan Unioni on Suomen etu. Tarvitsemme yhteisen eurooppalaisen strategian kriisistä ulos pääsemiseksi, talouden elvyttämiseksi ja ihmisten työpaikkojen turvaamiseksi. Vakaa EU sekä toimivat sisämarkkinat ovat tärkeitä vahvemman Suomen ja Euroopan kannalta.

Koronapandemian vuoksi EU-jäsenvaltioissa on käytössä kansallisia poikkeus- ja rajoitustoimenpiteitä. Tietyissä jäsenvaltioissa, kuten Unkarissa poikkeustilaa on käytetty vääriin tarkoituksiin, kansalaisten perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen rapauttamiseen. Euroopan Unioni on demokratiaa kunnioittava arvoyhteisö, jota sen tulee olla myös koronan jälkeen. Tämä koskee jokaista jäsenvaltiota ja tästä syystä emme voi katsella vierestä jäsenvaltioiden kuten Unkarin luisua kohti autoritärismiä.

Koronapandemia jälkeinen maailma tulee olemaan erilainen. Me SDP:ssä haluamme rakentaa tulevaisuutta osaamisen, yhteisöllisyyden, sosiaalisen turvallisuuden, korkean työllisyyden ja oikeudenmukaisen tulonjaon varaan. Vahva ja toimiva hyvinvointiyhteiskunta on paras vakuutuksemme myös tulevien kriisien kannalta. Kun valitsemme tulevaisuudeksemme sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän polun, jatkamme menestystarinaamme eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kärkimaana. Hallituksen päämääränä SDP:n johdolla tulee jatkossakin olemaan hyvinvoinnin lisääminen ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Tämän hallituksen toimilla on jo esimerkiksi korotettu pienempiä eläkkeitä, kasvatettu hyvinvointipalveluiden rahoitusta ja purettu epäoikeudenmukaisen aktiivimalli. Oikeudenmukaisuutta lisäävät toimenpiteet tulevat saamaan jatkoa. Selvää on, että kriisin jälkeen hallitus tulee päivittämään ohjelmansa vastaamaan uutta tilannetta. Olemmekin jo monelta taholta kuullut, mitä kaikkea hallituksen pitäisi jättää tekemättä. Tarve suomalaisten osaamistason nostamiseksi ja vanhuspalveluiden parantamiseksi ei ole mihinkään häviämässä.

Yleisen koulutustason edistäminen ja nostaminen on ainoa oikea ratkaisu Suomen kaltaiselle vahvan osaamisen nojaan rakentavalle valtiolle. Tämä seikka olisi syytä muistaa varsinkin niissä puolueissa, jotka kutsuvat itseään sivistyspuolueiksi ja vaativat tulevaisuusinvestoinneista leikkaamista. Myös viime vuoden vanhustenhoivan kriisi ja koronakriisi ovat varmasti osoittaneet jokaiselle, kuinka tärkeää työtä hoitoalan ammattilaiset tekevät. Vanhustenhoidon ongelmat eivät ole hävinneet minnekään, ja ne on hoidettava kuntoon. Siksi sen sijaan, että yhteiskunnan uudistaminen heitetään kokonaan roskakoriin, on järkevämpää tarkastella mieluummin eri toimenpiteiden aikatauluja.

Jotkin tahot yhteiskunnassamme näyttävät kriisin varjolla myös pyrkivän heikentämään palkansaajien asemaa. SDP lähtee siitä, että työmarkkinoiden muuttuessa tarvitaan lisää ratkaisuja, joilla työehdoista sovitaan joustavasti ja jotka vastaavat paremmin työpaikkakohtaisiin tarpeisiin. Luottamus, työelämän lainsäädäntö ja yleissitovat työehtosopimukset luovat pohjan, joka mahdollistaa paikallisen sopimisen lisäämisen työmarkkinoilla. Lähtökohtana työmarkkinoiden uudistamisessa tulee aina olla työntekijöiden ja työnantajien väliseen sopimiseen perustuvat ratkaisut.
Tällä hetkellä keskitymme Suomessa täysin käsillä olevan kriisin hoitamiseen, mutta katsetta on myös syytä siirtää tulevaisuuteen. Siihen, miten tämän kriisin jälkeen turvaamme suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan selviytymisen. Politiikkaa olemme tekemässä siksi, että haluamme asioiden olevan paremmin huomenna kuin ne ovat tänään.
Hyvää vappua!
Tuula Väätäinen