Hyvinvointialueiden nykyinen rahoitusmalli ei riittävästi huomioi Itä-Suomen korkeaa sairastavuutta, ikääntyvää väestöä eikä alueen erityisiä palvelutarpeita. Pitkät välimatkat ja muuta maata nopeampi väestön ikääntyminen tekevät palveluiden järjestämisestä vaativaa.
Kyse ei ole vain taloudesta, vaan myös yhdenvertaisuudesta. Perustuslain mukaan jokaiselle on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut riippumatta siitä, asuuko kasvukeskuksessa vai harvemmin asutulla alueella. Siksi keskustelu hyvinvointialueiden rahoituksesta on ajankohtainen koko Itä-Suomessa.
Tämän päivän haaste on rahoituksen riittävyys, mutta huomisen haaste on väestön terveys. Tavoitteena ei voi olla mahdollisimman hyvin rahoitettu järjestelmä, vaan mahdollisimman terve väestö. Jokainen ehkäisty sydän- ja verisuonisairaus, viivästetty diabeteksen puhkeaminen tai onnistunut mielenterveyttä tukeva toimenpide vähentää inhimillistä kärsimystä ja tulevaa palvelutarvetta.
Keskustelussa ei saa unohtaa henkilöstöä eikä tutkimusta. Osaavat ammattilaiset, hyvä johtaminen, koulutusmahdollisuudet ja työhyvinvointi ovat laadukkaiden palveluiden perusta. Myös tutkimus auttaa ehkäisemään sairauksia, kehittämään hoitoa ja kohdentamaan niukat resurssit vaikuttavasti. Itä-Suomen sairaaloilla ja tutkimustoiminnalla on tässä tärkeä rooli.
Tarvitsemme rahaa tänään, mutta terveyttä huomenna. Rahoituslain uudistamiselle on tarvetta, mutta pitkällä aikavälillä hyvinvointialueiden menestyksen ratkaisee se, kuinka hyvin onnistumme ehkäisemään sairauksia, edistämään hyvinvointia, vahvistamaan tutkimusta ja pitämään huolta työntekijöistämme.
Heikki Miettinen
Eduskuntavaaliehdokas
sairaanhoitaja, väitöskirjatutkija
aluevaltuutettu
Vastaa